• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Himmeleiden valmistus oli osa Pirkko Vänttisen joulua jo lapsena.

- Kotona oli rukiita omasta takaa himmeleiden tekoa varten ja äiti neuvoi valmistuksessa. Olen aina pitänyt käsillä tekemisestä ja olki tuntui sellaiselta materiaalilta, minkä kanssa oli mukava viettää aikaa, Vänttinen kertoo.

Himmelit ovat pysyneet lähellä Pirkon sydäntä lapsuudesta eläkeikään. Vuosien kuluessa kädentaito kehittyi ja Pirkon käsistä alkoi syntyä yhä monimutkaisempia luomuksia.

- Kaikennäköistä näistä oljista saa aikaan, kunhan ei välitä niistä roskista, Pirkko naurahtaa.

Katoavaa kansanperinnettä

Himmelit tulivat suomalaisten pirttien koristeeksi Keski-Euroopasta, Ruotsin kautta. Sana himmel tarkoittaa ruotsin ja saksan kielellä taivasta ja kuvaakin hyvin yläilmoissa killuvia olkikoristeita.

Himmelit ovat koristaneet suomalaisten pirttejä jo vuosisatoja, kauan pidempään kuin esimerkiksi 1800-luvulla suomalaisiin koteihin saapunut joulukuusi. Himmelin uskottiin tuovan onnea ja se takasi hyvän sadon. Himmelit ovat kuitenkin katoavaa kansanperinnettä, sillä yhä harvempi nuori taitaa vanhan kädentaidon. Vänttinen kuitenkin näkee, että perinteen säilymiselle on toivoa.

- Tahtoa ainakin löytyy himmeleiden tekoon. Himmeleiden kanssa myyjäisissä liikkuessa nuoremmat ovat usein tulleet lähemmäs katsomaan ja kertoneet, että mummolassa on aikoinaan ollut himmeleitä, ja hekin haluaisivat osata, Vänttinen kertoo.

Himmeliteko pakottaa rauhoittumaan

Himmelin valmistuksessa on turha laskea työtunteja.

- Kokonaista himmeliä ei pysty päivän aikana rakentamaan. Kyllä siihen täytyy varata aikaa, Vänttinen tietää.

Nykyisin harva malttaa sovittaa kalenteriinsa himmelinteolle sopivan aukon. Vänttinen kuitenkin uskoo perinteen säilyvän.

- Tämä kiireinen aika estää monesti himmelien teon opettelun, mutta kyllä minä uskon, että näitä himmeleitä tehdään jatkossakin kodeissa, Vänttinen sanoo.

- Ehkä niille kiireisillekin tämä harrastus voisi opettaa sitä rauhoittumisen taitoa, hän naurahtaa.