Hirvinaarailta puuttuu lisääntymiskykyistä seuraa
Varsinais-Suomen hirvikanta on vinoutunut. Parhaassa lisääntymisiässä olevia uroshirviä on selvästi liian vähän.
Varsinaissuomalaiset metsästäjät ovat tyytyväisiä siihen, että maakunnan hirvenkaatolupien määrää on supistettu tänä syksynä 13 prosenttia vuoden takaisesta. Lupia myönnettiin 1300 kappaletta. Kaatolupien supistusta perustellaan sillä, että talvilaskennoissa maakunnan hirvikanta on laskenut.
Riistapäällikkö Mikko Toivolan mukaan Varsinais-Suomen hirvikanta on ollut laskusuunnassa jo jonkin aikaa. Jo viime vuonna kaatolupien määrää laskettiin.
- Ilmeisesti jokunen vuosi sitten maakunnan hirvikanta arvioitiin liian suureksi ja kantaa verotettiin liikaa. Tavoitteena on, että maakunnan hirvikanta pysyisi 3000- 3500 yksilön haarukassa. Tässä haarukan alapäässä nyt ollaan, kuvailee Toivola.
Uroksista pulaa
Riistanhoitoväki kantaa tällä hetkellä suurta huolta siitä, että hirvikannan rakenne on vinoutunut.
- Varsinais-Suomessa ongelmana on se, että meillä on suhteellisen paljon vanhoja hyvässä lisääntymisiässä olevia hirvilehmiä. Vanhoja parhaassa iässä olevia uroshirviä on sen sijaan liian vähän, kertoo Toivola.
Seitsemästä yhdeksänvuotiaita uroksia tarvittaisiin tuntuvasti lisää parhaille hirvien esiintymisalueille.
Isokokoiset komeasarviset uroshirvet ovat metsästäjien suosimaa saalista. Tähän ongelmaan riistanhoitoyhdistykset ovat koettaneet puuttua neuvonnan avulla. Toisaalta laki suojaa vasojen kanssa liikkuvaa naarasta. Ensin on kaadettava vasat ja vasta tämän jälkeen naaras. Tässä tilanteessa metsästyspaine kohdistuu usein uroksiin.
- Seitsemästä yhdeksäänvuotiaita uroksia tarvittaisiin tuntuvasti lisää parhaille hirvien esiintymisalueille. Hirvinaaraan kiima kestää hyvin lyhyen ajan. Toisaalta urosten parittelukyky on hirvieläimeksi melko huono. Se kykenee parittelemaan vain parin naaraan kanssa vuorokaudessa. Naaraiden on hakeuduttava heikompien urosten pariin tai seuraava kiimahuippu on vasta kahden viikon kuluttua.
Tämä kierre johtaa siihen, että vasat syntyvät myöhemmin ja ovat metsästyskauden alkaessa pienikokoisia.
- Saaristossa saaliiksi saadaan hyvin pieniä vasoja syksyisin. On arveltu, että yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että parhaassa lisääntymisiässä olevia uroksia on yksinkertaisesti liian vähän.
Vähennystä myös valkohäntäpeuraluvissa
Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisten valkohäntäpeurojen kaatoluvissa on myös laskua vuoteen 2011 verrattuna. Lupia myönnetään 7065, eli lähes 8 prosenttia viime vuotista vähemmän.
- Tässä on kyse tietystä näköharhasta. Laitilan ja Alastaron seuduille lupia myönnetään paljon. Perusteena on juuri alueen ylitiheä peurakanta ja monet peurakolarit. Joillakin paikoin maakunnan ilveskanta on puolestaan melko runsas. Näillä alueilla lupia on myönnetty vähemmän, koska ilves verottaa luontaisesti peurakantaa.
Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa 29.9 ja päättyy vuoden vaihteessa. Peuranmetsästys kestää kuukautta pitempään.
- Kaatolupien alenemasta on sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä metsästäjien kanssa. Varsinaissuomalaiset metsästäjät ovat hyvin sopeutuneet siihen, että nyt hirvieläinkantaa verotetaan vähän hellemmällä kädellä, toteaa Toivola.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Sinilevä kukki Itämeressä jo tuhansia vuosia sitten
Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Sen myrkyllisyyden tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Levälauttojen kasvaminen kesällä ei ole kokonaan kiinni lämpötilasta.
Raja-aitaa ei haluta haravoida – kuusiaidasta "uusi buumi"
Pihojen reunuksille halutaan nyt helppohoitoisia pensas- ja havuaitoja. Valintakriteereinä ovat lisäksi nopea kasvuisuus sekä tuuheus.
EU:n uimarantaraportti: Kyproksessa ja Italiassa puhtaampaa vettä kuin Suomessa
Kymmenessä EU-maassa uimavesien laatu oli erinomainen. Suomi kuuluu tähän joukkoon, mutta edellä on useita maita.
Korvasienen persoonallinen maku on kesän airut
Sienen sisältämän myrkyn poistamista ei saa koskaan laiminlyödä. Gyromitriini poistuu kahdesti keittämällä.
Harvinainen pääskykahlaaja Joroisissa - edellinen havainto Suomessa 15 vuoden takaa
Rantasalmelaiset lintuharrastajat Elina Enho ja Kristiina Järvenpää eivät arvanneet sunnuntaiselle linturetkelle lähtiessään, millaiseen lintuharvinaisuuteen päivän aikana törmäisivät. Joroisiin Pasalan pelloille suuntautunut retki tuotti tulosta, kun iltapäivällä pään yllä lenteli Suomessa erittäin harvinainen pääskykahlaaja. - Oli se jännä paikka, kun tajusimme miten kovasta havainnosta on kyse, Järvenpää kertaa sunnuntain tapahtumia.
Toisen jätteet voivat olla toiselle oikea aarreaitta
Entä jos sinun yrityksesi ei enää heittäisikään jätteitään kaatopaikalle? Oletko ajatellut, että joku toinen yritys voisi tarvita juuri sinun jätelavaasi?
Kaalikoit hyökkäsivät - paha uhka sadolle
Miljoonien kaalikoiden vaellus tavoitti Suomen. Lämpimien ilmavirtojen mukana Suomeen on saapunut satoja miljoonia, mahdollisesti miljardeja kaalikoita.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Mätäjoen taimenet olivat juuri kypsymässä lisääntymiskykyisiksi
Mätäjoen myrkkypäästö osui juuri joen tärkeimpään osaan. Kalaharrastajilla oli kovat odotukset, että Mätäjoesta saataisiin aito taimenjoki. Työ joen kunnostamiseksi on osittain mennyt hukkaan.
Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla
Ennen vuodenvaihdetta tehty toinen Killerjärven ruoppaus näyttää onnistuneen, sillä ajelehtivilla suolautoilla pesii tänä vuonna vain noin 40 naurulokkiparia. Viime kesänä Killerin raviradan liepeillä syöksähteli muutama tuhat naurulokkia.
