Varsinaissuomalaiset metsästäjät ovat tyytyväisiä siihen, että maakunnan hirvenkaatolupien määrää on supistettu tänä syksynä 13 prosenttia vuoden takaisesta. Lupia myönnettiin 1300 kappaletta. Kaatolupien supistusta perustellaan sillä, että talvilaskennoissa maakunnan hirvikanta on laskenut.

Riistapäällikkö Mikko Toivolan mukaan Varsinais-Suomen hirvikanta on ollut laskusuunnassa jo jonkin aikaa. Jo viime vuonna kaatolupien määrää laskettiin.

- Ilmeisesti jokunen vuosi sitten maakunnan hirvikanta arvioitiin liian suureksi ja kantaa verotettiin liikaa. Tavoitteena on, että maakunnan hirvikanta pysyisi 3000- 3500 yksilön haarukassa. Tässä haarukan alapäässä nyt ollaan, kuvailee Toivola.

Uroksista pulaa

Riistanhoitoväki kantaa tällä hetkellä suurta huolta siitä, että hirvikannan rakenne on vinoutunut.

- Varsinais-Suomessa ongelmana on se, että meillä on suhteellisen paljon vanhoja hyvässä lisääntymisiässä olevia hirvilehmiä. Vanhoja parhaassa iässä olevia uroshirviä  on sen sijaan liian vähän, kertoo Toivola.

Seitsemästä yhdeksänvuotiaita uroksia tarvittaisiin tuntuvasti lisää parhaille hirvien esiintymisalueille.

- Mikko Toivola

Isokokoiset komeasarviset uroshirvet ovat  metsästäjien suosimaa saalista. Tähän ongelmaan riistanhoitoyhdistykset ovat koettaneet puuttua neuvonnan avulla. Toisaalta laki suojaa vasojen kanssa liikkuvaa naarasta. Ensin on kaadettava vasat ja vasta tämän jälkeen naaras. Tässä tilanteessa metsästyspaine kohdistuu usein uroksiin.

- Seitsemästä yhdeksäänvuotiaita uroksia tarvittaisiin tuntuvasti lisää parhaille hirvien esiintymisalueille. Hirvinaaraan kiima kestää hyvin lyhyen ajan. Toisaalta urosten parittelukyky on hirvieläimeksi melko huono. Se kykenee parittelemaan vain parin naaraan kanssa vuorokaudessa. Naaraiden on hakeuduttava heikompien urosten pariin tai seuraava kiimahuippu on vasta kahden viikon kuluttua.

Tämä kierre johtaa siihen, että vasat syntyvät myöhemmin ja ovat metsästyskauden alkaessa pienikokoisia.

- Saaristossa saaliiksi saadaan hyvin pieniä vasoja syksyisin. On arveltu, että yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että parhaassa lisääntymisiässä olevia uroksia on yksinkertaisesti liian vähän.

Vähennystä myös valkohäntäpeuraluvissa

Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisten valkohäntäpeurojen kaatoluvissa on  myös laskua vuoteen 2011 verrattuna. Lupia myönnetään 7065, eli lähes 8 prosenttia viime vuotista vähemmän.

- Tässä on kyse tietystä näköharhasta. Laitilan ja Alastaron seuduille lupia myönnetään paljon. Perusteena on juuri alueen ylitiheä peurakanta ja monet peurakolarit. Joillakin paikoin maakunnan ilveskanta on puolestaan melko runsas. Näillä alueilla lupia on myönnetty vähemmän, koska ilves verottaa luontaisesti peurakantaa.

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa 29.9 ja päättyy vuoden vaihteessa. Peuranmetsästys kestää kuukautta pitempään.

- Kaatolupien alenemasta on sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä metsästäjien kanssa. Varsinaissuomalaiset metsästäjät ovat hyvin sopeutuneet siihen, että nyt hirvieläinkantaa verotetaan vähän hellemmällä kädellä, toteaa Toivola.