Filosofian tohtori Sirkka Heinonen toimii tulevaisuudentutkimuksen professorina Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Hän kertoo näkevänsä hidasta elämäntyyliä aivan liian vähän.

- Kiirehän on tietoyhteiskunnan musta surma ja nyt on nousemassa hitauden vallankumous, tarve hiljaisuuteen, hitauteen ja pysähtymiseen. Sitä tarvitaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Esimerkiksi työelämässä ovat tehokkuusvaatimukset menneet jo äärimmäisyyksiin.

- Tavoitellaan innovatiivisuutta ja tuloksia, mutta tämä ei voi jatkua kovin pitkälle, jos ei ihmisillä ole mahdollisuutta pysähtyä ja luovasti innovoida, sanoo Sirkka Heinonen.

Vinkki brändityöryhmälle: Slow Suomesta kilpailuvaltti!

Ihmiset tarvitsevat sekä hektistä, virikkeellistä aikaa että hitaita hetkiä, jolloin voi pohtia ja sulatella asioita ja uusia ideoita, miettii Heinonen. Hän itse tuli hitauden äärelle kahta tietä.

- Toinen tuli maailmalta, eli italialainen slow food -liike, joka lähti lähiruoan, hitaan ruoan liikkeestä, vastapainona pikaruoalle ja kiireen kulttuurille. Se laajeni suunnitteluun, kokonaiseen kaupunkisuunnittelukäsitteeseen ja muille sektoreille. Toinen on se, että meillä Suomessa on jo luontaisesti valmiina erinomainen maaperä hitauden kulttuurille. Kesämökkikulttuuri, saunat, merenrannat, puistot, hienot rauhalliset luonnonympäristöt, ne ovat meillä valmiina, emme vain osaa hyödyntää niitä tarpeeksi, Heinonen miettii.

- Slow Suomi olisi myös erinomainen piirre Suomi-brändiin. Mutta tämä vaatisi kokonaan uudenlaista ajattelutapaa, sen myöntämistä, että hitaus ei ole laiskottelua eikä joutilaisuus tehottomuutta.

- Jos hitausajattelussa on joutilaisuuden leima, ei kukaan halua sitä edistää. Mutta jos se toteutetaan tasapainoisesti, eli emme ole aina hitaita vaan hitaat jaksot ovat raaka-ainetta tehokkaalle työskentelylle, niin tasapainoisen mallin aikaansaaminen pitäisi olla suomalaisen slow-kulttuurin ytimessä.

Hitaus voisi pidentää työuraa

Heinonen uskoo, että koko elämämme muuttuisi, jos alkaisimme enemmän kääntyä hitauden suuntaan.

- Meidän käsityksemme muutoksesta, tulevaisuudesta, aikakäsitteestä muuttuisivat radikaalilla tavalla. Voi olla, että esimerkiksi aikaosaaminen tulee olemaan keskeinen tulevaisuuden työntekijän kriteeri. Työntekijän ei pidä palaa loppuun vaan hänen pitäisi pystyä luontevasti lomittamaan työ ja vapaa-aika.

Tulisiko tuloksena jopa pidempi työura jos slow tulisi työelämään?

- Se voisi olla hyvä instrumentti jaksamisen kannustamiseen. Toinen on etätyö - sekin on jo olemassa, laitteet ja mahdollisuudet, mutta etätyö ei ole yleistynyt. Jos työmatka jää pois, olemme pirteämpiä tekemään sitä työtä. Tätä pitäisi tukea yhä enemmän.

Kilpikonnakin voitti jäniksen

Heinonen kehottaa esimerkiksi hämäläisia kääntämään hitauden kansanheimotradition voitoksi.

- Hitaus onkin nopeutta ja nopeus voi olla hitautta: jos yrittää tehdä liian nopeasti asioita, lopputulos ei ole hyvä.

Professori Heinonen tunnustautuu itse innokkaaksi jatko-opiskelijaksi hitauden korkeakoulussa, jotta hän voi paremmin tehdä sitä mistä mielellään saarnaakin eli hitauden vallankumouden mukanaan tuomista eduista elämänlaadulle ja hyvinvoinnille.

- Hitaan elämän mallia ei voi omaksua tahtotilana, vaan siihen pitää oppia. Jos olemme joutuneet kiireen kulttuurin läpäisemään malliin, niin siitä pitää poisoppia, tietoisesti saada hitaita hetkiä mukaan. Yritän karsia ylimääräisiä tehtäviä, mutta se on todella vaikeata, valittelee Heinonen.