Esityksen mukaan puistoon pitäisi sisällyttää Hossan Natura-alue, joka pitää Hossan lisäksi sisällään Kuusamossa olevan Julma-Ölkyn sekä Moilasenvaaran Natura-alueen ja siihen rajoittuvat valtion kaavoittamattomat rantametsät. Läheiset Pahamaailman, Vieremänsuon ja Martinselkosen Natura-alueet kansallispuiston syrjäosina lisäisivät sen monipuolisuutta ja vetovoimaa.

Hakijat haluavat ympäristöministeriön myös selvittävän, onko mahdollista perustaa kansallispuisto Hossasta Murhisalolle Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittämiseksi ja vastinpariksi Venäjän Kalevalan kansallispuistolle. Hakijoiden mukaan Murhisalolla ja Suomen vienalaiskylillä maisema-alueineen on erityinen kulttuurinen merkitys, kun mietitään maailmanperintökohteita Fennoskandian vihreällä vyöhykkeellä.

Hakijat esittävät myös metsätaloustoimista luopumista. Metsien hakkuut ovat tällä hetkellä mahdollisia Hossan retkeilyalueeseen rajoittuvissa rantametsissä sekä Hossan, Moilasenvaaran ja Malahvian Natura 2000 -alueilla.

Merkittävä alue

Hossan retkeilyalueella on 130 järveä ja lampea sekä kilometreittäin reittivesiä kalastukseen ja melontaan. Hossa valittiin vuoden retkikohteeksi viime vuonna, kun teemana oli vesiretkeily.

Retkeilyalueen kalastoon kuuluu luonnontilaisia taimen-, tammukka- ja harjuskantoja. Vesien partailla elää myös elinvoimainen saukkokanta. Hossan metsissä liikkuu suurpetoja ja alue on monen lintudirektiivin 1 -liitteen lajin elinaluetta.

Hossassa on asuttu heti jääkauden jälkeen. Vanhimmat retkeilyalueelta löydetyt asuinpaikat ovat lähes 10 000 vuotta vanhoja. Suomen pohjoisimmat, kivikautiset kalliomaalaukset Somerjärven Värikalliossa ja Julma-Ölkyllä ovat kansallisaarteita.

Hossa on vesireittien risteys ja entinen valtaväylä Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä. Hossan rikkaaseen kulttuuriperintöön kuuluvat kalastuksen, metsästyksen, poronhoidon, tervanpolton, karjanhoidon, maanviljelyn, savottakulttuurin ja uiton jäljet.

Rajauksia ja järjestyssääntöjä

Esityksen mukaan puiston ulkopuolelle voi jättää retkeilyalueen itälaidasta alueen muun muassa rakentamiseen ja kirjolohen ongintaan. Järjestyssäännöissä tulisi sopia latuverkostosta, koiravaljakkoreiteistä, moottorikelkkailu-urista, metsästyksestä, kalastuksesta ja poronhoidosta ja muusta alueen käytöstä.

Kansallispuiston rajauksilla ja järjestyssäännöillä turvataan paikallisten asukkaiden oikeudet ja luontomatkailun tarpeet.