Pentikäinen puhui keskiviikkona Rovaniemellä Lapin korkeakoulukonsernin, ThinkBarents -hankkeen ja Arktisen keskuksen tiedeviestinnän järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Pentikäisen mukaan nykyinen hallitus on tehnyt kaksi merkittävää viestintäpoliittista ratkaisua. Toinen oli lehdistön arvonlisäveroratkaisu ja toinen päätös Yleisradion rahoituksesta.

-Arvonlisäveron vaikutukset näyttävät onneksi pelättyä pienemmiltä. Nyt on tosin vielä mennyt liian lyhyt aika, jotta voisi arvioida todellisia vaikutuksia. Mutta ilman muuta se oli ainakin tällainen symbolinen läpsäys suomalaisen lehdistön poskille.

Ylelle kissan päivät

Pentikäinen sanoo, että Yleisradio-päätös piti tehdä. Hänen mukaansa Ylelle pitää tuoda vakaus ja yhtiön rahoitus pitää turvata.

-Se on minusta ehdottoman tärkeä asia, mutta kyllä se oli erittäin hyvä ja antelias ratkaisu Yleisradion kannalta. Yhtiö saa vähän lisää rahaa eikä minkään sortin rajoittimia toimintaan. Jos laki menee läpi, niin kyllä sen varassa Yleisradion toimintaa on hyvä ja helppo kehittää eteenpäin.

Pentikäisen mukaan hänen tulkintansa hallituksen politiikasta perustuu näihin kahteen ratkaisuun.

-Tämä minun tulkinta, että lehdistöä vähän kurmuutetaan ja Yleisradiota suositaan, perustuu aivan näihin tekoihin.

Suomalainen lehdistö uhattuna

Pentikäisen mukaan vahva suomalainen media ei ole enää itsestäänselvyys tulevaisuudessa. Hän arvioi, että viestimien ansaintalogiikkaa muuttuu ja globaali kilpailu leviää myös Suomen markkinoille. Pentikäinen toteaa, että lehtien levikkituottoja uhkaa netin ilmainen uutistarjonta. Lisäksi lehdillä on kasvava haaste jakelussa. Esimerkiksi Lapissa Helsingin Sanomien viikonloppujakelu on päättynyt ainakin toistaiseksi useissa kylissä.

-On paine kohti digitaalisia palveluita.

Pentikäinen varoittaa, että sanomalehdillä voi olla edessään kurjistumisen kierre ellei ongelmiin löydetä päteviä ratkaisuja.