Urheilijoiden käyttämät värikkäät kinesioteipit ovat nousseet muoti-ilmiöksi Lontoon olympialaisissa. Teippausten tarkoituksena on ehkäistä kipua sekä parantaa lihasten toimintaa, mutta niiden lääketieteellisistä vaikutuksista ei ole selvyyttä.

- Kyllähän se vahva tieteellinen näyttö vielä tänä päivänä puuttuu, vaikka asiaa kovasti tutkitaankin. Ihan tyhjentävästi ei ole pystytty selvittämään, mihin kinesioteipin teho perustuu, sanoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka.

Kinesioteippaus on kehitetty Japanissa 1970-luvulla. Suomessa se on yleistynyt muutaman viime vuoden aikana. Kinesioteippi ei ole vain huippu-urheilijoiden yksinoikeus, sillä Laukan mukaan teippauksia käytetään myös sairaanhoidossa.

- Se on yksi hoitokeino muiden joukossa. Yksittäisenä hoitona se ei ole tehokas, Laukka toteaa.

Myös Liikuntatieteellisen seuran pääsihteeri Kari Keskinen vahvistaa, ettei teippausten varsinaisista vaikutuksista ole tietoa.

- Näissä kinesioteippiä koskevissa tutkimuksisa on löydetty teippausta tukevia havaintoja, mutta tieteellinen evidenssi on kuitenkin heikkoa, hän sanoo.

Keskisen mielestä Lontoon olympialaisissa kilpailevat huippu-urheilijat saattavat käyttää kinesioteippiä herättääkseen katsojien huomion. Toinen syy on, että he saattavat uskoa teippauksien parantavan suorituksia, vaikka siitä ei olekaan yksiselitteistä tieteellistä näyttöä.

- Urheilijat suggeroidaan suoritukseen 110-prosenttisesti. Siksi halutaan käyttää kaikkia hyväksyttäviä apukeinoja, joilla voidaan tukea myönteistä virettä. Jo sillä voi olla arvaamattoman suuri vaikutus.