Somalilaistaustainen Sadiyo Dhuubow on kuullut tuttaviltaan, kuinka työnsaanti kaupan alalla voi tyssätä yhteen vaatekappaleeseen.

- Jotkut työnantajat ovat olleet suorasanaisia: sori vaan, meidän työpukuun ei kuulu huivi. Tämä on todella surullista.

Sadiyo Dhuubowin tuttavilta huivin käytöstä on udeltu jo työhaastattelussa.

- On kysytty, aiotko työssä käyttää huivia. Jos he ovat vastanneet myöntävästi, niin työnantajasta riippuen he ovat saaneet työpaikan. Ehkä työnantajat ovat esittäneet vaatimuksen, että huivin pitää olla nutturalla.

HOK-Elanto kieltänyt näkyvät uskonnolliset tunnukset

Kaupan alalla on kirjava käytäntö uskonnollisten tunnusten suhteen. K-ketju on ottanut vapaan linjan ja sallii huivit, jos niistä ei ole haittaa työturvallisuudelle. Sen sijaan HOK-Elanto on kieltänyt näkyvät uskonnolliset tunnusmerkit. HOK-Elannon henkilöstöjohtajan Antero Leväsen mukaan huivi voidaan sallia, jos se esimerkiksi soveltuu työasujen väreihin.

- Meillä ei ole tehty varsinaista huivikieltoa. On lähdetty siitä, että henkilökunnalla on yhtenäinen työasu, jonka työnantaja hankkii, huoltaa ja kustantaa.

- Huiviakin saa käyttää, jos se on pieni, huomaamaton ja sointuu työasuun. Täytyy ymmärtää se, että asiakaspalvelussa toimivien henkilöiden täytyy olla yhdenmukaisesti pukeutuneita.

Uskonnollisesta pukeutumisesta ei lainsäädäntöä

Suomen laki ei säätele uskonnollisten tunnusten käyttöä. Ainakin toistaiseksi työnantajalla on siis oikeus kieltää huiviin pukeutuminen. Helsingin yliopiston työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen ei lähtisi rakentamaan huivien ympärille tiukkaa lainsäädäntöä.

- Mielestäni tässä tilanteessa ei ole mitään syytä pohtia lainsäädäntöä. Nyt jo pitäisi joustaa ja katsoa terveellä järjellä, missä rajat kulkevat. Niin ettei jouduttaisi kiihkeisiin tilanteisiin, sillä nämähän nostattavat toki tunteita.

Suomessa ryhdytään vasta nyt keskustelemaan uskonnollisten tunnusten käytöstä. Sen sijaan Ranskassa ja Iso-Britanniassa huivikiellot ovat nostattaneet voimakkaita protesteja.