Helsingin yliopistossa filosofiaa opiskeleva, tiedekuntajärjestö Humanisticum ry:n opintovastaava Risto Tiihonen sanoo, että akateeminen vapaus on erityisen tärkeää humanisteille. Keskivertohumanistilla on useita sivuaineita.

- Mielekkyys opiskella täällä syntyy siitä, että me voidaan vapaasti valita tutkintojen sisältö. Tämmöinen vapaus on humanistisen tutkinnon takaaman asiantuntijuuden perusta, Tiihonen sanoo.

Hän on huolissaan uudistuksesta, jota Helsingin yliopisto runnoo parhaillaan kovalla vauhdilla läpi. Se muuttaisi noin 60 humanistisen tiedekunnan pääainetta pariksikymmeneksi opintosuuntaukseksi.

Uudistus uhkaa sekä valinnan vapautta että karsii oppiainevalikoimaa, uskoo filosofian lehtori Thomas Wallgren.

- Oppiaineet perustutkintotasolla vähenisivät. Idea on, että meillä on liian paljon tällaisia tehottomia aineita kuten filosofia, jotka eivät ole riittävän hyödyllisiä, eivätkä valmista opiskeiljoita työmarkkinoille, Helsingin yliopistossa työskentelevä Wallgren sanoo.

Pääoma karttuu – humanistit säästävät

Wallgrenin mielestä ei ole sattumaa, että juuri humanistinen tiedekunta on säästökuurilla samaan aikaan, kun yliopistojen varainkeruumaraton lähestyy loppuaan.

Helsingin yliopistossa opetusministeriön asettama miljoonan euron tavoite on ylitetty jo yli kahdeksankertaisesti, mutta silti humanisteilta leikataan.

Samankaltaisia hankkeita on käynnissä muuallakin. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa säästettiin hiljattan, kun humanistinen tiedekunta yhdistettiin hallintotieteellisen kanssa. Tampereella taas haudataan koko h:lla alkava sana, kun tiedekunnat lakkautetaan ja oppiaineet ripotellaan uusiin yksiköhin.

Thomas Wallgrenin mukaan on selvää, ettei elinkeinoelämän rahoja tulla yliopistoissa jakamaan tasan.

- Se tarkoittaa sitä, että rahan valta jyrää ja vanhat sivistysarvot jäävät heikommalle. Meillä on budjettileikkauksia ja vapaudenmenetyksiä, kun tämä uusi meininki tulee yliopistoihin.

Lahjoittajien toiveita kuunnellaan herkällä korvalla

Varainkeruun sääntöjen mukaan lahjoittajat eivät saa ladella ehtoja, mutta erilaisia toiveita on satanut.

Julkisesti rahojensa perään on katsonut esimerkiksi Yksityisyrittäjäin säätiö, joka toivoi lahjoituksensa päätyvän yrittäjyyttä tukeviin opintoihin. Itä-Suomessa taas suuren summan lahjoittanut autokauppias epäili filosofian opetuksen tarpeellisuutta.

Vaasan yliopistossa vahva energia-alan painotus on tuonut lahjoituksia erityisesti paikallisilta energia-yrityksiltä. Varainkeruusta vastaava yhteiskuntasuhteiden johtaja Jouko Havunen kertoo, ettei toivomista ole kielletty.

- Toivomukset ovat olleet juuri luonnetta, että näiden lahjoituspääomien tuotolla erityisesti tuettaisiin vaikkapa nyt energia-alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä.

Havunen sanoo, että toiveita kunnellaan herkällä korvalla. Hän kuitenkin muistuttaa, että varainkeruussa yli tavoitteen onnistunut Vaasan yliopisto on jo valmiiksi liiketalouspainotteinen.

Humanistien ja hallintotieteilijöiden yhteensaattamista Jouko Havunen perustelee paitsi synergialla myös tehostamisella.

- Tehdään sisäistä tehostamista ja määritellään tutkimuksen painopistealueita, hän sanoo.