Huono myyrävuosi tuulihaukan riesana
Asukkkaita Orimattilan Kuivannolla on lähes joka pöntössä. Pesintää haittaa myyrien vähäisyys.
Hyvinä vuosina, kun ravintoa on paljon, pöntöissä majailee jälkikasvua huomattavasti enemmän. Nyt pesää kohden on keskimäärin kolme poikasta. Kohta ne nousevat omille siivilleen ja alkavat opetella saalistusta.
Myyrien harvalukuisuus näkyy tänä kesänä myös siinä, että ruuaksi on joutunut pikkulintuja: niitty- ja metsäkirvisiä sekä peippoja.
Saalistuskyky eroaa yksilöiden välillä, jotkut ovat selvästi taitavampia.
- Joissakin pöntöissä poikaset suorastaan makaavat ravinnon päällä, naurahtaa Jari Miettinen.
Tuulentallaaja palasi Hämeeseen
Tuulihaukka katosi hämäläisestä maalaismaisemasta lähes kokonaan 60- ja 70-luvuilla. Syynä olivat maatalouden ympäristömyrkyt ja pula sopivista pesimispaikoista, koska kolopesijälle mieluisat vanhat variksen ja harakan pesät kävivät vähiin.
Päijät-Hämeessä lintuharrastajat Jari Miettinen ja Jorma Pulkkinen käynnistivät pöntötys-projektin vuonna -94. Peltoaukeille latojen päätyihin asennetut vaneriset pöntöt olivat ilman asukkaita ensimmäiset 4-5 vuotta.
- Sitten yhtäkkiä tuulihaukat lehahtivat paikalle ja siitä asti miltei kaikki pesät ovat olleet varattuja, kertoo Jari Miettinen, joka on rengastanut alueen tuulihaukat.
Se on sympaattinen tuulentallaaja. Erittäin kaunis lintu, jolla on luonnetta.
Kanta on Päijät-Hämeessäkin kasvanut reilusti: nyt peltojen yllä saalistaa vähintäänkin satoja yksilöitä. Pesäpönttöjen lisäksi tuulihaukkaa auttaa se, että maataloudessa nykyään käytetyt torjunta-aineet eivät ole yhtä vaarallisia kuin vuosikymmenten takaiset myrkyt.
Pienikokoinen, jalohaukkojen heimoon kuuluva lintu talvehtii Etelä-Euroopassa tai Pohjois-Afrikassa. Jotkut yksilöt yrittävät pärjätä Suomessa myös talven yli.
Kesäisin tuulihaukka kuuluu suomalaiseen maaseutuun. Vanha kansa nimitti sitä usein poutahaukaksi ja maaseudun asukkaat suhtautuvat myönteisesti paikallaan ilmassa peltojen yllä lekuttavaan saalistajaan. Tuulihaukka syö pääasiassa myyriä ja muita jyrsijöitä eikä se verota pihapiirin pääskysiä.
- Se on sympaattinen tuulentallaaja. Erittäin kaunis lintu, jolla on luonnetta, kuvailee Jari Miettinen.
Tuoreimmat aiheesta: Lahti
Hollolan haaveet lukio-opetuksen siirtämisestä Salpaukseen romuttumassa
Hollolan kunta on lähestynyt Koulutuskeskus Salpausta siinä toivossa, että se ottaisi Hollolan lukio-opetuksen hoidettavakseen. Koulutuskeskus Salpauksella ei kuitenkaan ole kuitenkaan rahaa edes nykyisten toimintojensa pyörittämiseen.
100 vuotta vanha VR:n rakennus paloi Mytäjäisissä
Vanha varastorakennus tuhoutui pahoin Lahden Mytäjäisissä tiistaina illansuussa. Palon syttymissyytä ei tiedetä.
Sadat koululaiset jollan kyytiin Lahdessa
Lahdessa innostetaan koululaisia purjehduksen ja veneilyn pariin. Nelipäiväisessä tapahtumassa sadat koululaiset pääsevät tutustumaan muun muassa jollapurjehdukseen ohjaajien opastuksella.
Kuriton käytös Aleksanterinkadulla kyllästyttää - sakottaminen alkaa
Torityömaan käynnistyttyä Aleksanterinkadulla ajaminen on ollut yksityisautoilta kielletty. Osa autoilijoista ei kuitenkaan noudata kieltoja.
Lahden Konserttitalo vetää voiton
Malski-hankkeen kallistuminen on tekemässä tyhjäksi konservatorion unelmat uudesta rakennuksesta.
Poliisi selvittää ilmoituksia lasten ahdistelusta
Tähän mennessä ketään ei ole otettu kiinni. Internetin keskustelupalstoilla leviää viestejä, jotka eivät välttämättä vastaa tapahtumien kulkua.
Lillin ja Hugon koti entisöitiin
Urajärven 200-vuotiaan aateliskartanon remontti on loppusuoralla. Entisöity kartanomuseo aukeaa yleisölle kesäkuussa. Kartanon kummituskin tuntuu hyväksyneen remontin, sillä häntä ei ole remontin aikana näkynyt.
Iitti näyttää edelleen vihreää valoa Päijät-Hämeelle
Iitin kunnanhallitus hyväksyi maanantaina jatkovalmisteltavaksi kunta- ja palvelurakenneselvityksen Lahden, Nastolan ja Kärkölän kanssa. Lahden, Kärkölän, Nastolan ja Iitin liitos muodostaisi noin 130 000 asukkaan suurkunnan.
Työttömyys kasvoi selvästi vuoden takaisesta
Päijät-Hämeessä oli huhtikuun lopussa työttömiä yli 1400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysaste on 13,2 prosenttia.
Lasten draamasarjaan kaivataan avustajia
Jarmo Lampelan ohjaamaa sarjaa kuvataan Lahdessa heinä-elokuun taitteessa. Seikkailuhenkinen tarina kertoo laulajapoika Kasperista ja Iidasta. Pääroolit on jo jaettu, mutta sivurooleja on vielä tarjolla esimerkiksi agentiksi tai faniksi halajaville.
