Jämsäläisen huopatehtaan sesonki alkoi ensipakkasten alettua. Toinen perättäinen pakkastalvi on nostanut huopatossujen ja -jalkineiden kysynnän ennätyslukemiin ja kaupaksi ovat käyneet jopa tehtaan ylijäämävarastot.

- Meillä ei ole juurikaan mitään varastossa, vaan kaikki nyt tilatut tuotteet tehdään alusta alkaen, mikä voi aiheuttaa toimitusviiveitä, sanoo yrittäjä Jukka Lahtinen Huopatehdas Lahtisilta.

Huopatossuista arvokas design -tuote

Huopajalkineiden kasvava menekki ennakoi alan teollisuudelle pitkästä aikaa hyviä aikoja, sillä kotimarkkinoiden lisäksi huopajalkineelle on kasvavaa kysyntää Keski-Euroopassa ja Japanissa.

- Uusi design yhdistettynä skandinaavisuuteen ja pelkistettyyn muotoon, se herättää maailmalla ihmisiä, sanoo Jukka Lahtinen.

Huopajalkineita myydään Keski-Euroopassa suomalaisina ekotuotteina, joiden hinnat ovat kivunneet korkealle. Keskieurooppalaisten kiinnostusta uutuustuotteeseen selittää muun muassa se, että perinteisesti huopatossuja on käytetty vain Suomessa ja entisen Neuvostoliiton alueella.

Kotimaista raaka-ainetta ei ole tarjolla riittävästi

Suomalaiset huopatossut ja -jalkineet valmistetaan jo lähes yksinomaan Australiasta tai Uudesta Seelannista tuodusta villasta. Kotimainen lampaanvilla sopisi erinomaisesti raaka-aineeksi, mutta suomalainen villa joudutaan kuljettamaan pestäväksi Belgiaan ja Britanniaan, jolloin kotimaiselle lampurille maksettava hinta jää alhaiseksi.

Kotimainen villateollisuus hiipui samalla, kun huopajalkineiden tuotanto lähes pysähtyi 1980 -luvulla. Tuolloin huopatehtaita suljettiin kannattamattomana Lappeenrannassa, Mikkelissä, Lahdessa, Oulussa ja Parikkalassa. Jäljelle jäi kaksi huopatehdasta, jotka molemmat toimivat Jämsässä.