Hymyilevää robottia on helppo jututtaa
Robottikin voi tunnistaa ihmisen tunnetiloja. Oulun yliopiston konenäön tutkimushankkeissa kehitetään robottia, joka pystyy päättelemään ihmisen kasvojen ilmeistä tunnetiloja ja voi muuttaa niiden perusteella myös omaa käyttäytymistään.
Suomen Akatemian tutkimusohjelmaan liittyvässä hankkeessa kehitetään sosiaalista robottia, jota voitaisiin tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi hoito- ja hoivatyön tukena. Ajatuksena on, että palvelurobotti osaisi kasvojen ilmeiden perusteella päätellä millaisella tuulella hoidettava on ja miten tätä kannattaisi lähestyä.
- Vihaisen ihmisen kanssa robotti ei ehkä haluakaan jutella, naurahtaa tutkimushanketta johtava Oulun yliopiston tietotekniikan professori Matti Pietikäinen.
- Tavoitteena on saada ihmisen ja robotin välinen vuorovaikutus mahdollisimman lähelle tavallista kahden ihmisen välistä keskustelua.
Robotti voisi tulevaisuudessa paitsi tulkita ihmisen ilmeitä, myös vastata niihin omilla ilmeillään. Robottiin kuuluvasta näytöstä näkyisi esimerkiksi iloinen tai surullinen ilme sen mukaan millaisessa tunnetilassa sen kanssa toimiva ihminen on. Tämä helpottaisi myös viestintää.
Ilmeet parantavat viestintää
Ihminen tulkitsee keskustelussa koko ajan sanojen lisäksi myös puhujan ei-kielellistä informaatiota. Tätä sisältyy esimerkiksi sanojen painotuksiin ja puheen sävyihin sekä puhujan liikkeisiin, eleisiin ja ilmeisiin. Niiden osuus koko viestinnässä on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin varsinaisten sanojen.
Oululaistutkimuksessa on kyetty tunnistamaan koneiden avulla myös niin sanottuja mikroilmeitä, joilla tarkoitetaan kasvojen pieniä muutoksia silloin, kun ihminen pyrkii salaamaan omat tunteensa.
- Helpointa on tunnistaa suoraan edestäpäin nähtyjä ilmeitä, mutta käytännössähän ihminen kääntyy ja vaihtaa koko ajan omaa asentoaan keskustelun aikana. Koneen pitäisikin pystyä tunnistaman näitä ilmeitä myös silloin, kertoo Pietikäinen muutamista tutkimuksen suurista haasteita.
Tuoreimmat aiheesta: Oulu
Räjähtämättömiä ammuksia raivataan taas Pohjois-Suomessa
Puolustusvoimat jatkavat sodanaikaisten räjähteiden raivaamista kesän aikana Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen sotilasläänin johdolla kartoitetaan ja raivataan räjähteitä yhteensä seitsemässä kohteessa eri puolilla Lappia sekä Pudasjärvellä ja Oulussa. Ensimmäisiä kohteita on raivattu kuluneen viikon aikana Rovaniemen pohjoispuolella sekä Oulun Hiukkavaarassa.
Nuorten areena -tapahtuma ei juurikaan kiinnostanut nuoria
Oulun kaupungin perjantaina järjestämä, nuorisotyöttömyyttä ruotinut tapahtuma keräsi vain kourallisen nuoria osallistujia. Nuorten areena - tapahtumassa väläytettiin ajatusta nuorten oman ammattiliiton perustamisesta.
Haapavesi aloitti yt-neuvottelut -20 työpaikkaa vaarassa
Haapaveden kaupunki on aloittanut perjantaina henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelujen piirissä ovat kaikki kaupungin noin tuhat työntekijää. Kahden miljoonan euron säästöihin tähtäävät neuvottelut saattavat päättyä enimmillään noin 20 työntekijän irtisanomiseen. Neuvottelujen arvioidaan kestävän syyskuun loppuun asti.
Suuri osa nuorista ei tunne oikeuksiaan työllistymisessä ja koulutuksessa
Kankea byrokratia saattaa vaikeuttaa nuoren työn saantia. Nuorisotakuu käsitteenä on myös usealle uppo-outo. Oulussa keskustellaan perjantaina vaikeasta nuorisotyöttömyystilanteesta suurtapahtumassa.
BWT Magicin liito loppui Elitloppetiin
Suomalaisten toiveet olivat vuonna 2001 korkealla, kun Elitloppetin finaalissa juoksi BWT Magic. Toiveet Varennen haastamisesta romahtivat loppusuoran laukkaan ja vakavaan loukkaantumiseen. Sen jälkeen tähti sammui.
Päättäjät pääsevät pähkäilemään säästövinkkejä
Oulun kaupunginhallitus saa käsiinsä nipun säästöehdotuksia, joita kaupunginjohto ja ammattijärjestöt ovat listanneet yhdessä.
Talvivaaran juoksutusten mahdolliset vaikutukset näkyvät Oulujoessa hitaasti
Asiantuntijan mukaan Oulujokeen voisi teoriassa kulkeutua jätevesijuoksutusten myötä esimerkiksi sulfaattia tai mangaania, mutta todennäköistä se ei ole.
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
Keskustele: Oletko huolissasi Suomen susikannasta
Tuoreen väitöstukimuksen mukaan Suomen susikanta ei saa enää kaipaamaansa geneettistä vaihtelua Venäjältä Suomeen vaeltavista susista.
Pattijoki murjoi Kouvolan
Antti Korhonen ja Marko Pelkonen loistivat Raahen vierasvoitossa Kouvolasta miesten Superpesiksen torstain kierroksella.
