Pohjois-Karjala |

Hyvä maakellari hengittää

Lähiruoka ja omakotiasukkaiden lisääntyvä innostus oman sadon kasvattamiseen on nostamassa maakellarit arvoon arvaamattomaan. Pakastin ei paljoa satoa vedä, eikä sinne perunoita tahi porkkanoita edes parane laittaa.

Luomuviljelijä maakellarin edessä
Luomutila Pikkunupun isäntä Pjotr Houtbeckers rakensi naapureiden neuvoilla itse tilansa maakellarin Vaivioon 27 vuotta sitten. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Maakellari ei kuluta energiaa, vaan säilöö kiltisti isonkin määrän aarteita uumeniinsa käyttöä odottamaan. Edellytyksenä kuitenkin on se, että kellari on taiten tehty ja huolella hoidettu.

- Kaikkein tärkeintä on kunnollinen ilmanvaihto. Parasta on, jos tuloilma saadaan parin metrin syvyydessä maan alla kulkevaa putkea myöten, ja poistoilma pääsee kohoamaan katon läpi viedyn putken kautta. Maan alla tuloilma kesällä jäähtyy sopivasti, ja talvella taas maa lämmittää tuloilman, esittelee luomutila Pikkunupun isäntä Pjotr Houtbeckers Vaivossa tilansa maakellaria.

Houtbeckers tietää mistä puhuu, sillä hänen noin 70 neliömetrin suuruinen, kaksiosainen maakellarinsa toimii, ja on sisäilmaltaan raikas. Se myös säilyttää sadon hyvin, viimekesältä jääneitä muutamia porkkananippuja voi huoletta yhä syödä.

- Lämpötila meidän kellarissa säilyy talvellakin noin puolen asteen vaihtelulla hyvin tarkasti plus kahdessa, vaikka kellarissa käydään lähes päivittäin. Maakellarissa on hyvä olla halssi eli eteinen, joka tasaa lämmönvaihteluita, Houtbeckers vinkkaa.

Kalkkia seinille

Maakellarin seinät on hyvä maalata sammutetusta kalkista sekoitetulla maalilla, joka paitsi raikastaa kellarin ulkonäköä ja valaisee, myös desinfioi osaltaa. Kellarin siivous on syytä tehdä vuosittain, vähintään kuivaharjaten seinät.

Vaikka maakellarissa kosteus on jopa suotavaa, sen tihkuminen seinien tai katon läpi ei saa olla hallitsematonta. Niinpä seinät, samoin kuin katto on syytä kosteuseristää bitumilla ennen lämpöeristeitä. Maapohjasta on hyvä poistaa isot kivet ja muukin routiva maa-aines, muutoin maalattia on aivan toimiva ratkaisu.

Kesän jälkeen maakellaria viilennetään tuulettamalla. Ulko-oven yhteyteen onkin kätevaa rakentaa myös verkko-ovi, joka estää ei-toivottujen eläinvieraiden pääsyn kellariin.

Rakennuslupaa maakellarille ei yleensä tarvita, mutta asian voi aina varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta.

Jos maakellarin rakentaminen on vireillä, kannattaa käydä kylättelemässä pihoilla, joissa kellari on jo käytössä, ja kysellä kokemuksia. Kaikki maakellarit ovat yksilöitä, joiden ominaisuudet vaihtelevat rakenteen, maaperän ja sijoituspaikan mukaan.

- On hyvä, jos kellarin oven suunta on pohjoiseen. Silloin päivän kuumin paiste ei pääse lämmittämään liikaa. Kannattaa myös huomioida, että kellarin päälle tulee riittävän paksu kerros maata, että sen erityskyky on riittävä, vinkkaa luomutila Pikkunupun isäntä Beckers.

 

Kommentoi aihetta

(2 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä