Terveys |

Ihminen voi sammaltaa ja kontata eikä kukaan ihmettele – vaikka muutaman tunnin päästä auttaminen on jo myöhäistä

Keminmaalainen Eero Knuuti ei osannut enää yksi päivä puhua kunnolla, kävellä tai kirjoittaa omaa nimeään. Silti kukaan ei heti ymmärtänyt hakea apua. Niin käy usein, kun ihminen on saanut aivoinfarktin.

Ihmisiä kävelee kadulla.
Kuva: Sami Tammi / Yle
Keminmaa

Eero Knuutin elämä mullistui kymmenen vuotta sitten keväällä.

– Se oli lämmin, toukokuinen päivä ja kävelin kotiin päin. Muutaman metrin päässä kotiovesta sattui niin, että aivan kuin salama olisi iskenyt. Kirkas väläys kävi, Knuuti kertoo.

Kotona vaimo ihmetteli miehensä mongertavaa puhetta. Väsymyksen takia Knuuti päätti ottaa lyhyet päiväunet, jotka venyivät kahteen tuntiin. Mies lähti tapaamiseen, jossa hän yritti nousta rappusia ja joutui lähes konttaamaan päästäkseen ylös asti. Tapaamisessa piti kirjoittaa oma nimi korttiin ja Knuuti ihmetteli kun kirjoittaminen tuntui vaikealta.

– Ihmettelin, miksi en osaa kirjoittaa, mutta vieläkään hälytyskellot eivät soineet. Seuraavana aamuna nousin keittämään puuroa ja aamukahvia ja kun nousin ylös, tuntui, että jalka ei ota päälle ollenkaan. Olin aivan voimaton ja raahauduin seiniä pitkin vessaan, Knuuti kertoo.

Kun kahvikuppi putosi kädestä, Knuuti tunnusti, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi.

Mies vietiin ambulanssilla sairaalaan, missä tutkimusten jälkeen selvisi, että hänellä oli aivoinfarkti.

Muut epäilevät usein humalaa

Ihmettelin, miksi en osaa kirjoittaa.

– Eero Knuuti

Knuutin tarinassa on samoja piirteitä kuin aivoverenkiertohäiriön kohdanneiden tarinoissa usein on. On hyvin yleistä, että apua ei osata hakea heti, vaikka oireet olisivat näkyvissä, sanoo soveltavan neurologian professori Perttu Lindsberg HUSin neurologian klinikalta ja Helsingin yliopistosta.

– Se on hirveän yleistä. Ihminen ei itse havaitse aivoverenkiertohäiriötä.

Lindsberg sanoo, että esimerkiksi suupielen roikkumista ei itse tajua muuta kuin ehkä siitä, että kahvi ei pysy suussa.

– Vastaantulija huomaa, että jotain on hullusti, mutta on eri asia, huomauttaako hän.

Keminmaalainen Eero Knuuti kotiovellaan.
Kun keminmaalainen Eero Knuuti sai aivoinfarktin, hänen puheensa muuttui sammaltavaksi, jalka heikoksi ja kirjoittaminen vaikeaksi. Kuva: Kati Teirikko / Yle

Lindsberg sanoo, että usein kuten puheen takeltelu, tasapaino-ongelmat ja muut oireet sekoitetaan humalaan.

– Ihminen voi silloin hakeutua pois ihmisten ilmoilta ja mennä vain peiton alle makaamaan, että ei luulla hänen olevan juovuksissa.

Aivoverenkierron häiriön tunnistaminen ajoissa olisi kuitenkin tärkeää. Aivoinfarktista jää usein pysyviä vaurioita, jos hoitoa ei aloiteta neljän ja puolen tunnin sisällä.

Lindsberg suositteleekin ihmisiä tarttumaan muiden erikoiseen käytökseen kuten suupielen roikkumiseen ja puheen puuroutumiseen, etenkin, jos siihen yhdistyy käden heikkous.

– Kannattaa tuoda esille, että sinulla tuo puhe nyt lespaa ja kysyä, onko se uusi oire ja onko sille jotain selityksiä.

Jos oireet viittaavat aivoverenkiertohäiriöön, on kiire soittaa hätänumeroon.

Pysyviä jälkiä jalkaan ja keskittymiseen

Teho-osastolla Knuutin mieleen hiipivät ensin synkeät ajatukset.

– Päätin siellä teholla, että vielä minä nousen, vaikka ensimmäinen ajatus oli, että tähänkö tämä päättyy. Kun vaimo ja pojat tulivat katsomaan, mietin, että ei passaa tänne sairaalaan jäädä, Knuuti muistelee.

Vastaantulija huomaa, että jotain on hullusti, mutta on eri asia, huomauttaako hän.

– Perttu Lindsberg

Aivoinfarktin takia toinen puoli ruumista halvaantui ja konsonantit katosivat puheesta. Kymmenen vuotta sairastumisen jälkeen toinen jalka toimii edelleen huonosti.

– Myös keskittyminen saattaa olla vaikeaa. Jos on hälyinen tila, missä on paljon ihmisiä, en pysty kunnolla keskittymään keskusteluun.

Knuuti toimii kokemuskouluttajana ja vertaistukihenkilönä eli hän kertoo muille sairastumisestaan ja toipumisestaan. Hän on myös Länsi-Pohjan AVH-yhdistyksen puheenjohtaja. AVH tarkoittaa aivoverenkiertohäiriötä.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä aivoviikkoa.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Brexit

Juncker: Britannian eroneuvottelujen alettava välittömästi

Jean-Claude Juncker

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä