Vähemmistövaltuutetun toimiston ihmiskauppaan perehtynyt ja siitä väitellyt ylitarkastaja Venla Roth kertoo karun totuuden. Ihmiskaupan tai ihmiskaupan tapaisen rikoksen uhreja on — jopa huomattavasti enemmän kuin tiedämme.

Ylitarkastaja Roth antaa yhden esimerkin viime vuodelta:

- Poliisi sai ilmoituksen Pohjanmaalta puutarha-alan yrityksestä. Kymmenen thaimaalaista ihmistä työskenteli 200 - 290 euron kuukausipalkalla riippumatta työtunneista. Ihmiskaupan piirteisiin kuului muun muassa se, että työntekijät eivät saaneet poistua tilalta. Pankkikortit oli takavarikoitu ja työntekijät näkivät usein nälkää.

Roth kertoo, että työantaja sai kuitenkin sakkotuomion työsyrjintärikoksesta, ei ihmiskaupasta.

Painostaminen, kiristys, uhkailu keinoina kuriin

Ihmiskaupassa uhri on alistajastaan riippuvainen. Keinoja ovat pakottaminen ja uhka.

- Passit vaikkapa poltetaan. Uhrin itsensä lisäksi väkivallan uhka kohdistuu usein perheenjäseniin. Uhri kantaa suurta velkataakkaa, jonka vuoksi hänen on jatkettava pakkotyötään, luettelee Venla Roth.

- Usein nämä pakottamiset tulevat esiin poliisin esitutkinnassa, mutta myöhemmin niitä ei käsitellä enää missään vaiheessa oikeudessa.

Erikoisimmalta suomalaisen korviin kuulostaa painostuskeino, jota on käytetty ilmeisesti ainakin nigerialaisiin prostituoituihin. Afrikan maiden ja erityisesti Nigerian prostituutio on Suomessa lisääntynyt huimasti. Uhreja koetetaan pitää ruodussa voodoon avulla. Tarvitaan siis jotakin uhrille kuuluvaa: verta, hiuksia. Ilmiö on havaittu kansainvälisestikin.

- Tämän tyyppisiä JuJu-myyttejä voidaan käyttää nimenomaan ihmiskaupan uhreja vastaan.

Hyvä vihollinen

Keskustelu ihmiskaupasta on aina myös hyvin poliittista. Ylitarkastaja Venla Roth varoo kertomasta lukuja ihmiskaupan määrästä tai määrän kasvusta Suomessa tai edes kansainvälisesti. Hänen mukaansa ilmiö pysyttelee piilossa, joten täsmällisiä lukuja ei kertakaikkiaan ole.

Termiä ihmiskauppa voidaan käyttää myös pelkästään haluttuihin poliittisiin tarkoituksiin. Ilmiö on hyvä vihollinen, kun halutaan vaikuttaa esimerkiksi päätöksiin lakien kiristämisestä.

- Ihmiskauppaa on Suomessa enemmän kuin havaitsemme. Mutta on syytä pysähtyä myös pohtimaan, miksi joku haluaa puhua ihmiskaupasta suurin luvuin ja tietyssä yhteydessä, toteaa Venla Roth Kansallisen ihmisoikeusraportoijan toimistosta.