Ihmiskaupan tunnistaminen on vaikeaa. Uhrit saattavat näyttää katukuvassa hyvinkin vapailta, mutta ovat todellisuudessa alistetussa asemassa. Ihmiskaupan suurimpia riskialoja ovat siivousala, kodinhoitoala ja ravintola-ala. Uhrit ja tekijät voivat olla suomalaisia tai ulkomaalaisia naisia ja miehiä.

-  Ihmiskauppaan kuuluvat surkeat työolosuhteet, alipalkkaus tai se, ettei palkkaa makseta ollenkaan. Työntekijä on sidottu työpaikkaan jollakin keksityllä velkasuhteella, kertoo ylitarkastaja Måns Enqvist vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Pelko maasta karkotuksesta tai tekijöiden väkivallasta pitää uhrit usein hiljaisina. Joillekin kyse on omasta elämäntarinasta, eikä paremmasta ole aina tietoa tai toivoa.

- Kun henkilö on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, silloin aina joku ilmaantuu ja tarjoaa apua, johon on helppo tarttua, kertoo seksityöläisten tukijärjestön Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen.

Kerjääminen ei ole aina merkki ihmiskaupasta

Suomessa on tällä hetkellä parisenkymmentä ihmiskauppaan liittyvää tapausta tutkinnassa.  Uhrien auttamisjärjestelmässä on liki sata henkilöä. Naiset ovat usein järjestäytyneiden työmarkkinoiden ulkopuolella, kuten kotiapulaisina. Miehet taas työskentelevät harmaan talouden alueella, kuten rakennuksilla.

Oikeusministeriössä suunnitellaan parhaillaan nykyistä selkeämpää lainsäädäntöä. Maksimirangaistukset on säädetty lakiin, mutta oikeuskäytäntö ei ole vielä selkiytynyt.

Ei voi yleistää, että kaikki, jotka ovat kadun varrella kerjäämässä, olisivat ihmiskaupan uhreja.

- Måns Enqvist

- Viimeksi annettiin neljän ja puolen vuoden rangaistus, joka vastaa eurooppalaista käytäntöä, Enqvist kertoo.

Viranomaiset ovat myös alkaneet tunnistaa tapauksia paremmin. Enqvistin mukaan on tärkeää, että myös romanisiirtolaisten kerjäämiseen liittyvä ihmiskauppakeskustelu on käynnistynyt. 

- Kerjääminen on yksi sektori, jossa ihmiskauppaa on. Ei voi kuitenkaan yleistää, että kaikki, jotka ovat kadun varrella kerjäämässä, olisivat ihmiskaupan uhreja. Näin voi kuitenkin olla, ja asia täytyy selvittää.

Thai-hierojien auttamiseksi saatu rahoitus loppuu

Pro-tukipisteen toimenkuvaan kuuluu ihmiskaupan uhreiksi määriteltyjen henkilöiden auttaminen. Yhteistyötä tehdään Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten kanssa.

- Kaikki uhrit eivät lähde valtion auttamisjärjestelmään. Yleensä roolimme on arjen pyörittäminen: näytämme, kuinka kaupassa käydään, ja miten julkista liikennettä käytetään. Aika paljon ehdimme jutella, Jaana Kauppinen kertoo.

Nyt Kauppisen on surku thai-hierontapaikkojen työntekijöitä. Tuore päätös rahoituksen loppumisesta keskeyttää auttamistyön.

- Poliittisessa keskustelussa usein puhutaan, että hierontapaikkojen epäkohtiin pitää puuttua, mutta siinä vaiheessa, kun on kyse rahoituksesta, kiinnostuneita löytyy vähän. Päällimmäisenä huolenani on nyt se, miten nämä ihmiset pärjäävät, kun me emme voi auttaa. Työntekijät ovat todella heikossa asemassa.