Lahti |

Ilma on paras lämmöneriste

Joissakin tekokuituvaatteissa palelee herkemmin kuin esimerkiksi luonnonkuidusta tehdyissä villavetimissä. Syy ei ole siinä, että tekokuituvaate olisi lähtökohtaisesti huono lämmöneriste. Mitä möyheämpi ja väljempi vaate, sitä tehokkaammin se kantajaansa lämmittää.

Nainen kerrospukeutuneena kahteen paitaan, takkiin ja huiviin.
Kerrospukeutuja pysyy lämpimänä. Kuva: YLE / Hanna Lumme

Vaatteita tehdään tekokuiduista, luonnonkuiduista tai näiden sekoituksesta. Lämmöneristävyyteen vaikuttaa eniten se, paljonko kuitu ja kankaan rakenne imevät itseensä ilmaa. Se on nimittäin lämmöneristeistä paras.

Tosin väitteessä, että tekokuituvaate olisi luonnonkuituista vilakampi, on osittain perää.

- Luonnonkuidut ovat pinnaltaan epätasaisia. Esimerkiksi villalla on suomuinen rakenne, joten se sitoo itseensä runsaasti ilmaa. Tekokuitujen pinta on sileä eikä siihen sitoudu ilmaa, selventää tekstiili- ja vaatetustekniikan yliopettaja Lea Heikinheimo Lahden ammattikorkeakoulusta.

Synteettinen materiaali voi lämmittää, jos tekokuidut on kiharrettu niin, että niiden pinta on muuttunut epätasaiseksi. Silloin kuidut imevät itseensä lämmittävää ilmaa. Paukkupakkasilla monien suosima materiaali fleece on esimerkiksi synteettistä polyesteriä, joka on hyvin lämmin.

Pörhennetty tekokuitu lämmittää

Erityisen kalseita ovat sileäkuituiset tekokuitumateriaalista valmistetut ohuet vaatteet. Lämmöneristävyyttä heikentää vaatteen ihonmyötäisyys.

Jos kuidun pinta on pörheä eli se on teksturoitu tai uritettu, kosketuspintaa ihoon on vähän eikä lämpö pääse siirtymään kylmään materiaaliin. Tällöin vilukissakin pysyy lämpimänä.

- Toisaalta, jos on tuulinen sää, neulevaatteesta menee tuuli läpi eli pitää olla jokin tuulensuoja. Kolmikerrospukeutuminen on paras ratkaisu, kannustaa Heikinheimo.

Palelijan on syytä muistaa, että kireät ja ihonmyötäiset vaatteet eivät lämmitä, koska silloin väliin ei mahdu eristävää lämpimän ilman kerrosta.

Sekoituksilla parhaat puolet esille

Tekokuituvaatteiden lämmöneristävyyttä parannellaan toisinaan lisäämällä materiaaliin luonnonkuituja. Lea Heikinheimon mukaan sekoitemateriaaleissa tuodaan esille kunkin kuidun hyvät puolet.

- Yleensä sekoitteilla onnistutaan. Esimerkiksi villasukkiin lisätään polyamidia tuomaan lujuutta, jotta sukat eivät kulu puhki liian nopeasti.

Luonnonmateriaaleista esimerkiksi villa on tunnettu lämpimyydestään. Se imee itseensä kosteutta jopa 30 prosenttia painostaan. Jos harrastaa hikiliikuntaa villavaatteessa, ne eivät ala haista kuten synteettisista kuiduista valmistetut vaatteet.

- Synteettiset kuidut eivät ime kosteutta itseensä vaan siirtävät sitä eteenpäin. Toisaalta näistä kuiduista voidaan tehdä onttoja, jolloin vaate on kevyt ja kuituihin mahtuu eristävää ilmaa. Esimerkiksi raskaassa ruumiillisessa työssä synteettisestä kuidusta tehdyt vaatteet ovat kevyitä eivätkä rasita. Paksu villapaita taas lisää taakkaa. Kussakin materiaalissa on puolensa, summaa yliopettaja Lea Heikinheimo.





Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Lahti

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä