Helsinki

"Ilman kuntoutusta mun lapsi oltais otettu huostaan" – huumeriippuvainen Iiris nousi jaloilleen ensikodissa

Ensi- ja turvakotiliiton ylläpitämä Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on kuntouttanut takaisin yhteiskuntaan yli 2 500 päihdeongelmaista äitiä vauvoineen. Iiris on yksi heistä. Valtio leikkasi kuntoutuksesta puoli miljoonaa euroa, ja hoitojärjestelmän tulevaisuus on nyt vaakalaudalla.

Ensikoti.
Ensikoti. Kuvituskuva. Kuva: Yle

– Siellä kuntoutuksessa oli ihanaa, kun oli vihdoin raittiina ja sai olla oman lapsensa kanssa. Se oli hyvää aikaa, vaikka oli siinä tietenkin omat haasteensa eikä se ihan helppoa ollut, Iiris muistelee.

Seitsemän vuotta huumeita, etupäässä amfetamiinia, käyttänyt Iiris hakeutui hoitoon vuonna 2009.

– Ensin olin ensikodissa puoli vuotta ja sitten seurasi kahden vuoden avopalvelujakso, kertoo pääkaupunkiseudulla asuva Iiris, joka ei halua koko nimeään julkisuuteen.

Kuntoutusjakson aikana Iirikselle opetettiin muun muassa vauvan hoitoa, annettiin tietoa vauvojen ruokavaliosta sekä opetettiin ihan normaalia perhe-elämää. Keskeisenä oli tietysti koko ajan huumeista vieroitus.

Ilman kuntoutusta Iiris ei omasta mielestään olisi päässyt irti huumeista. Myöskään yhteiselo lapsen kanssa ei hänen mukaansa olisi onnistunut.

– Varmaan ilman kuntoutusta mun lapsi oltais otettu huostaan ja mä olisin varmaankin jatkanu huumeiden käyttämistä. Emmä usko, että se oma motivaatio olis riittäny yksinään siinäkään kohtaa aineista luopumiseen ja vauvan kanssa elämiseen, tuumii nyt kuivilla oleva Iiris. 

Valtio pienensi avustuksia

Tulevaisuudessa päihderiippuvaisille äideille ei välttämättä ole tarjolla yhtä hyvää hoitoa, koska valtio pienensi Pidä kiinni -hoitojärjestelmän avustuksia puolella miljoonalla.

Toimintaa pyörittävän Ensi- ja turvakotiliiton pääsihteeri Riitta Särkelä peräänkuuluttaa pysyvää rahoitusta raskaana olevien ja pienten lasten päihdeäitien kuntoutukseen.

– Hoitojärjestelmä ei pysy pystyssä, jos meillä ei ole vankkaa pysyvää rahoitusta. Nyt näyttää siltä, että näin ei tulevaisuudessa ole, Särkelä sanoo.

Hänen mukaansa noin kaksi kolmasosaa äideistä selviytyy päihdeongelmastaan niin hyvin, että he voivat olla lastensa ensisijaisia huoltajia.

– Lisäksi lapsia arvioitaessa on havaittu, että vuoden ikäiset lapset ovat normaalitasolla ja lähtökohtiin nähden hyvin terveitä, Särkelä kertoo.

Rahallisesti kannattavaa hoitoa

Koko hoitojärjestelmän, avohoidon ja ensikotihoidon, kustannukset ovat vuositasolla noin 8,5 miljoonaa euroa.

– Jos tätä palvelua ei olisi olemassa, niin niiden kaikkien vauvojen, jotka nyt selviävät äitiensä kanssa, huostaanottokulut olisivat 12,5 miljoonaa euroa. Pitää muistaa, että pienten lasten huostaanotot ovat pitkäaikaisia. Sitten ovat vielä äitien päihteiden käytöstä koituvat erilaiset haittakustannukset. Eli jos meillä hoidossa olevat äidit kuntoutuvat työelämään ja pysyvät töissä eläkeikään saakka, niin yhteiskunta säästää 105 miljoonaa euroa, Särkelä laskee.

Tuhansilla äideillä on päihdeongelmia

Ensi- ja turvakotiliiton mukaan noin kuudella prosentilla odottavista äideistä on erilaisia päihdeongelmia. Tämän takia jopa kuusi tuhatta sikiötä on vuosittain vaarassa.

– Näille äideille ja vauvoille on kuntoutus usein ainoa tapa selvitä normaaliin elämään. Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä ensikotijaksojen pituus vaihtelee, tapauksesta riippuen, kuudesta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen. Avopalvelujaksot saattavat kestää useamman vuoden. Meidän palvelut on tarkoitettu erittäin vaikeasti sekä pitkäaikaisesti päihteistä riippuvaisille, raskaana oleville tai juuri synnyttäneille, Särkelä kertoo.

Tällä hetkellä kaikki Ensi- ja turvakotiliiton ensikodit ovat täynnä. Tilanne kuitenkin vaihtelee, joskus suurestikin.

– Tilanne riippuu monesta tekijästä. Myös siitä, kuinka kunnat lähettävät äitejä ensikoteihin. Palvelu maksaa kunnille, joten siitä saatetaan haluta säästää kireinä aikoina, Särkelä miettii.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Kotimaa

Selvitysryhmä: Asiakkaan valitsema sosiaali- ja terveyskeskus toimisi myös "portinvartijana"

Valinnanvapaus

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että valinnanvapaus sote-palveluissa järjestettäisiin kaksitasoisena mallina. Asiakas valitsisi ensin itse itselleen sosiaali- ja terveyskeskuksen, joka tarjoaa tietyt peruspalvelut. Tämän jälkeen terveyskeskus arvioisi, onko potilaalla oikeutta muihin valinnanvapauden piirissä oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä