Ilmasto

Ilmastoniksi: Kansalaiset tekevät energiavallankumousta – lämpöpumput säästävät ydinvoimalan verran

Mika Sares on kirjoittanut autotallin seinäänsä ohjeen, mistä kohtaa vanha öljysäiliö viedään pois.
Mika Sares on kirjoittanut autotallin seinäänsä ohjeen, mistä kohtaa vanha öljysäiliö viedään pois. Kuva: Milla Vahtila / Yle

Lämpöpumppujen piti olla huonosti Suomeen istuva teknologia. Suomalaiset olivat eri mieltä ja ottivat asian omiin käsiinsä. Nyt lämpöpumppuja on 700 000. Pian ne tuottavat 15 prosenttia Suomen uusiutuvan energian tavoitteista.

Nurmijärveläinen Mika Sares liittyy pian yli 700 000 suomalaisen joukkoon, joiden olohuoneen seinällä tai eteisen oven päällä pöhisee lämpöpumppu. Tarina on tyypillinen. Sareksen öljykattila alkoi olla tiensä päässä, ja öljylämmityksen hinta tuntui kovalta. Päätyminen maalämpöpumppuun tuntui helpolta.

Rahan säästö oli tärkein kriteeri, niin kuin lähes kaikilla muillakin lämpöpumpun hankkineilla.

– Öljylämmitys alkaa olla aika vanha, ja se on huomattavasti kalliimpaa kuin maalämpö. Vuosisäästö on tämänhetkisillä öljyn hinnoilla vähän alle 3 000 euroa vuodessa ja takaisinmaksuaika 11 vuotta, Sares sanoo talonsa eteen tien varteen nakatun vanhan öljykattilan vieressä.

Mies ja öljykattila.
Nurmijärveläisen Mika Sareksen öljykattila kannettiin pihalle maalämpöjärjestelmän tieltä. Kuva: Milla Vahtila / Yle

Alkuvuosien skeptisyyden jälkeen sadat tuhannet suomalaiset ovat ottaneet pumput omikseen. Niistä on muodostunut eräänlainen menestystarina, jopa kansanliike.

Saman tarinan jakaa myös Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

– 20 vuotta sitten hankin itselleni ilmalämpöpumpun osoittaakseni Ruotsissa asuvalle tuttavalleni, joka kehui lämpöpumppua, että se ei toimi. Kun se sattui toimimaan, lähdin bisnekseen mukaan.

Kattavat jo ison osan uusiutuvan energian tavoitteista

Vielä vähän aikaa sitten lämpöpumput olivat Suomessa harvojen asiaan vihkiytyneiden juttu. Parissakymmenessä vuodessa lämpöpumppujen määrä on 40-kertaistunut.

Suurin osa pumpuista on ilmalämpöpumppuja. Kaikkiaan lämpöpumppuja pöhisee 700 000 ympäri Suomea. Kun 1990-luvun puolivälissä myytiin 50 lämpöpumppua vuodessa, nyt niitä myydään yli 50 000.

– Pk-yritykset aktivoituivat tuomaan niitä Suomeen ja toisaalta kansalaiset perustivat internet-foorumeita, joilla alkoivat antamaan vertaistukea, sanoo yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopiston muotoilun laitokselta.

Grafiikka käytössä olevista lämpöpumpuista.
Lämpöpumppujen määrä on 40-kertaistunut 20 vuodessa Suomessa. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

– Maailma siirtyy pois fossiilisista polttoaineista, suorasta sähkölämmityksestäkin. Tarvitsemme uusiutuvia energiavaroja, ja lämpöpumput ovat erittäin merkittävä uusiutuvan energian tuottaja, Hirvonen sanoo.

Pumpun hankkineista 70 prosenttia on yksityisiä ihmisiä, mutta tällä hetkellä myydään taloyhtiöille. Myös erilaisiin halleihin, myymälöihin ja julkisiin rakennuksiin asennetaan lämpöpumppujärjestelmiä.

Lämpöpumppuyhdistyksen Hirvonen laskee, että nykyinen 700 000 pumppua kasvaa vuosikymmenen loppuun mennessä miljoonaan.

– Tämä on vasta alkua. Meillä on jäljellä 200 000 öljykattilaa, 100 000 vesikiertoista sähkölämmitystä ja puoli miljoonaa suorasähkölämmitystaloa. Sinne mahtuu kyllä lämpöpumppuja.

Jos pumppuja on muutaman vuoden päästä Hirvosen ennustamat miljoona kappaletta, ne tuottavat uusiutuvaa energiaa 15 prosenttia Suomen uusiutuvan energian velvoitteista.

Kansalaiset auttavat toisiaan

Suomalaiset eivät ole lämmitysjärjestelmiensä kanssa mitään sohvaperunoita. Internet-foorumit ovat luoneet vertaisinfrastruktuurin lämpöpumppujen käyttäjille.

Vertaistuki ja neuvot muilta käyttäjiltä nousivat arvokkaiksi, koska lämpöpumppuja ei alunperin ollut tarkoitettu Suomen kaltaisiin kylmiin oloihin. Piti keksiä, miten niitä voisi parantaa ja viritellä toimimaan paremmin Suomessa.

Mies ja lämpöpumpun sisäyksikkö.
LämpöYkkösen asentaja sovittaa maalämpöpumpun sisäyksikköä Sareksen eteiseen oven päälle. Kuva: Milla Vahtila / Yle

– Kansalaiset ovat vuosien aikana itse parannelleet niitä tai tehneet ehdotuksia valmistajille. Lämpöpumpuista löytyi tutkimuksessamme 113 uutta innovaatiota Suomesta, Hyysalo sanoo.

Pikku hiljaa pioneerit oppivat, minkälaisia säätöjä tarvittiin. Vinkkejä jaettiin ja otettiin vastaan sellaisella innolla, että lämpöpumppuihin keskittyviä suomenkielisiä sivustoja on ladattu 90 miljoonaa kertaa yhdeksän vuoden aikana.

Myös Sarekselle vertaistuki ja neuvot olivat tärkeitä pumppua valitessa. Ennen valintaa Sares teki tarkkoja laskelmia, paljonko säästöä kertyy ja mikä malli kannattaa valita.

– Internetin ihmeellisestä maailmasta tutkin asioita aika paljon. Olen insinöörivetoisella alalla, ja kollegat ovat vaihtaneet myös aika paljon öljyä ja muuta vanhempaa lämmitysmuotoa maalämpöön. Sitä kautta sain myös tietoa, Sares sanoo.

Valmistajatkin ovat myöhemmin heränneet kansalaisten keksimiin innovaatioihin, ja monia kansalaisten keksintöjä on nyt markkinoilla olevissa pumppumalleissa.

– Kansalaiset ovat aktiivisia, valistuneita ja kykeneviä. Yhä enemmän suomalaiset omakotiasujat ovat ryhtyneet hyvinkin aktiivisiksi energiakansalaisiksi, Hyysalo sanoo.

Ydinvoimalayksikön verran lähienergiaa talojen ympäriltä

Lämpöpumppujen voittokulku on hyvä esimerkki siitä, miten energiamurros voi tapahtua ruohonjuuritasolla, kansalaisten parissa. Asiantuntijoiden pyörittämän keskitetyn energiantuotannon tilalle ja rinnalle on tullut hajautettua energiantuotantoa siellä missä energia myös kulutetaan.

– Aurinkosähkö ja -lämpö tulevat seuraavaksi. Nyt jo Suomessa näkyy merkittävästi, että hybridi-lämmitysjärjestelmiä on tulossa, että otetaan parhaat puolet kustakin, ja sillä tavalla katetaan energiantarve. Koko energiajärjestelmä on muutoksessa, professori Hyysalo sanoo.

Lämpöpumppuyhdistyksen Hirvonenkin on varma, että keskitetyistä järjestelmistä siirrytään lähienergiajärjestelmiin. Siihen johtaa ennen muuta energian hinta.

Jussi Hirvonen ja Mika Sares.
Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen näyttää Mika Sarekselle lämpöpumpun ohjevihkosta. Kuva: Milla Vahtila / Yle

Ympäristöarvot ovat harvalla lämpöpumpun hankkijalla ykkösmotiivina, vaikka he tulevat siinä sivussa tehneeksi ympäristöteon.

– Kyllä raha on se, mikä ratkaisee. Omia rahojaanhan asiakkaat käyttävät, he käyttävät ne siihen, mikä heistä tuntuu kannattavimmalta, Hirvonen sanoo.

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen laskelmien mukaan lämpöpumput keräävät talojen ympäriltä viisi terawattituntia lämpöenergiaa. Se on enemmän kuin esimerkiksi Loviisan yksi ydinvoimalayksikkö tuottaa sähköä. Tuulisähköä tuotetaan Suomessa nykyään kolme terawattituntia ja aurinkopaneeleilla sähköä saadaan 0,01 terawattituntia.

Maalämpöpumpun hankkineelle Sarekselle kyse on lähinnä siitä, että Thaimaan-matkojen aikanakin talo lämpiää, eikä enää tarvitse palata kylmään torppaan, kun öljy on hurahtanut loppuun.

– Eiköhän se lopulta ole se helppous. Ei tarvitse tilata öljyä, lämpö tulee tuolta maasta silloinkin kun olen lomalla, Sares sanoo.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä