Kesällä 2007 tapahtui jotain ennenkuulumatonta: laivat pääsivät ensimmäistä kertaa purjehtimaan niinsanottua Koillisväylää pitkin Euroopasta Aasiaan. Samalla täyttyi monen liikemiehen pitkäaikainen unelma. Uusi laivareitti nimittäin lyhentää monen tankkerin matkaa kolmanneksella, jopa puolella.

-Arktisen jään paksuus on minimissään aina elo- syyskuussa, kertoo tutkija Eero Rinne Ilmatieteen laitokselta. - Nyt ollaan hyvin lähellä vuoden 2007 kaikkien aikojen ohuinta jääpeitettä.

Koillisväylä on siis jälleen auki, ja kymmenet laivat suuntaavat matkansa kohti Aasiaa pohjoista reittiä pitkin. Myös Kanadan yläpuolella kulkeva Luoteisväylä on jäästä vapaa, mutta infrastruktuurin puutteessa laivaliikenne ei vielä ole päässyt alkamaan.   

Laivojen määrä Koillisväylällä on viime vuosina ollut kymmeniä vuodessa. Jo lähivuosina laivojen määrän uskotaan liikkuvan tuhansissa. Ensimmäinen suomalainen tankkeri purjehti Koillisväylää viime kesänä, ja tällä hetkellä siellä on kaksi Neste Oilin tankkeria.

Laivaliikenne on vain yksi merkki siitä, että ennen niin luokseenpääsemätön Jäämeri alkaa olla nyt hyvinkin ihmisten saavutettavissa. Kaikki Jäämeren rantavaltiot etsivät öljyä ja maakaasua pohjoisesta kiireen kaupalla.  On arvioitu, että jopa kolmannes maailman löytämättömistä kaasuvarannoista ja reilut kymmenen  prosenttia öljyvarannoista olisi arktisilla alueilla.

Pohjoinen lämpenee kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin

Öljyjätti Shellin suunnitelmat ovat ehkä pisimmällä. Shellin oli määrä aloittaa öljynporaus Venäjän ja Alaskan väliin jäävillä Beaufortin ja Tsuktsien merillä jo tässä heinäkuussa. Erilaisten vastoinkäymisten ja lupaongelmien vuoksi hanke on siirtynyt. - Uskomme edelleen, että pääsemme poraamaan tämän kesän jäättömänä aikana, eli ennen lokakuun loppua, kertoo tiedottaja Ross Whittam Shellistä.

Ilmastonmuutos etenee arktisilla alueilla huomattavasti muuta maailmaa nopeammin. Kun maapallon kesklämpötila on noussut viimeisten sadan vuoden aikana ehkä 0,7 astetta Celsiusta, on Grönlannin lämpötila noussut parisen astetta. Seuraukset ovat tänä kesänä olleet kouriintuntuvat, sillä Grönlannin jäätiköt ovat sulaneet ennätysvauhtia.

 - Tämä johtuu siitä, että tumma väri imee lämpöä paremmin kuin vaalea väri. Kun pohjoisen lumi- ja jääpeite pienenee ja tilalle paljastuu tummaa maata tai vettä, tämä jo itsessään vauhdittaa ilmastonmuutosta, selittää tutkija Eero Rinne.

Lämpeneminen uhkaa ympäristöä

Jäämeren sulamista ja lisääntynyttä ihmisen toimintaa pohjoisessa tarkastellaan usein mahdollisuutena. Mutta sillä on myös nurja puolensa.  Arktinen merialue on maapallon viimeisiä koskemattomia alueita, ja monille eliöille elinympäristön nopea muuttuminen on uhka.

- Minä näkisin, että ilmastonmuutoksen suurin uhka pohjoisessa on kuitenkin sen itseään ruokkiva ominaisuus. Kun ikirouta sulaa, ilmakehään pääsee suuria määriä metaania ja hiilidioksidia, jotka taas ruokkivat ilmastonmuutosta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma.

Toinen paradoksi liittyy öljynetsintään pohjoisilta merialueilta.

- Jäämeren vapautuminen on seurausta fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista hiilipäästöistä, ja nyt öljy-yhtiöt etsivät sieltä aina vain lisää öljyä, jonka polttaminen edistää ilmastonmuutosta entisestään, sanoo Suomen Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Greenpeace vastustaa öljynporauksen aloittamista arktisilla alueilla. Suurimpana uhkana se pitää mahdollista öljyonnettomuutta, jonka torjunta ankarissa oloissa olisi äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta. 

Ympäristöjärjestöjen mielestä Pohjoisnavan ympärille pitäisi perustaa kansainvälinen suojelualue samaan tapaan kuin Etelänavan ympärille perustettiin jo 1960-luvun alussa. Sen toteutumisesta lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan ole näkyvissä minkäänlaisia merkkejä.

Aihetta käsitellään myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa Radio Suomessa torstaina 2.8. klo 18.03.