Helsinki

Ilmastotalkoot: Vanhoissa kerrostaloissa piilee suuri säästömahdollisuus – riskinä pihit omistajat ja ammattitaidottomat isännöitsijät

Helsinkiläisessä vuokratalossa peruskorjaus laski lämmön kulutusta neljänneksellä. Jos kaikissa 70-luvun asuinkerrostaloissa päästäisiin samaan, sillä korvattaisiin seitsemän prosenttia Hanasaaren kivihiilivoimalan kaukolämmöstä. Todellisuudessa säästö jää pienemmäksi, elleivät omistajat herää ajoissa.

Katon, julkisivun ja parvekkeen remontilla kerrostaloyhtiön lämmitystarve pieneni 25 prosenttia.
Kuva: Petteri Juuti / Yle
Helsinki

1970-luvun puolivälissä valmistunut kerrostalo Vuosaaressa rempattiin pari vuotta sitten perusteellisesti. Julkisivu ja katto saivat lisäeristystä ja parvekkeisiin lisättiin lasitukset. Energian kulutus laski reilusti. Kun muutoksesta lasketaan pois vuosien välisen lämpötilaeron vaikutus, laskua tuli 24 prosenttia.

Kiinteistösähkön kulutus laski saman verran, kun ilmanvaihtokoneisiin asennettiin taajuusmuuttajat.

– Jos rakentamismääräyksiä ja niiden energiansäästötavoitteita katsotaan, niin olisi voinut tehdä kevyemminkin. Mutta meillä on omat tavoitteet hivenen suuremmat. Sen takia lähdettiin vähän raskaampaan tapaan, sanoo Heka-Vuosaari Oy:n toimitusjohtaja Mikko Syrjänen.

Helsingin kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön suuret säästötavoitteet juontavat juurensa kaupungin omiin ilmastotalkoisiin. Rakennusten energiankulutuksen pitäisi laskea 20 prosenttia asukasta kohti vuodesta 2005 vuoteen 2020.

Korjausrakentamisen suhteen nyt eletään ratkaisevia aikoja. Sen merkityksestä saa käsityksen pienellä laskuharjoituksella.

Video: Helsingissä rakennettin paljon 60- ja 70-luvulla paljon kerrostaloja, jotka tulevat nyt peruskorjausikään.
Video
Peruskorjausikään on tullut ja tulossa valtava määrä taloja 60- ja 70-luvuilta, jolloin rakentaminen oli kiivaimmillaan. Jos kaikissa 70-luvun asuinkerrostaloissa päästäisiin samanlaisiin tuloksiin kuin Vuosaaressa, säästöllä kuitattaisiin seitsemän prosenttia suljettavaksi määrätyn Hanasaaren kivihiilivoimalan kaukolämmön vuosituotannosta.

– Tämä taloyhtiö on hyvin tyypillinen kohde 70-luvun rakennukseksi. Ja siksi tämä on hyvä malli siitä, mihin päästään, jos halutaan tehdä energiatehokkaita korjauksia, sanoo VTT:n tutkimusprofessori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Miimu Airaksinen.

Hyvä, muttei ihmeellinen peruskorjaus

On paljon yksityisiä asunto-osakeyhtiöitä, joilla ei ole ammattimaista osaamista.

Eikä Vuosaaressakaan peruskorjaukseen ympätty aivan kaikkea mahdollista.

Esimerkiksi kymmenen vuotta aiemmin uusitut ikkunat ja parvekkeiden ovet jätettiin vaihtamatta. Ohikulkeva asukas valittelee kuvaajalle, että parvekkeen ovesta käy vieläkin viima.

Poistoilman lämmön talteenotto jätettiin toteuttamatta, koska se olisi ollut hyötyyn nähden turhan kallis. Matalassa talossa on paljon poistokanavia, joten talteenottolaitteita olisi tarvittu paljon ja yhdestä kanavasta tuleva lämpö olisi jäänyt vähäiseksi.

Maalämpöä tai aurinkoenergiaa ei ole hyödynnetty laisinkaan.

Vanhan ja peruskorjatun kerrostalon seinä ja ikkunoita.
Ennen remonttia ikkunat olivat samalla tasolla ulkoseinän kanssa, nyt lisääntyneen eristyksen takia syvällä seinän sisässä. Kuva: Heka-Vuosaari Oy, Petteri Juuti / Yle
 

Yksityisissä taloyhtiöissä pulaa osaamisesta

Tutkimusprofessoria huolettaa, että Vuosaaren asettama rima jää monilta remonteilta saavuttamatta.

– Tässä on varmaan suurin ero se, että meillä on paljon yksityisiä asunto-osakeyhtiöitä, joilla ei ole sellaista ammattimaista osaamista ja ammattimaista kiinteistönhoitoa. Se johtaa siihen, ettei välttämättä pystytä tekemään näin pitkällä tähtäimellä hyviä kuntosuunnitelmia ja korjauksia, perustelee Airaksinen.

Korjaustöiden viivyttäminen pilaa talojen rakenteet.

Aiemmin vuosia yksityisellä puolella toimineella Heka-Vuosaari Oy:n toimitusjohtajalla on sama tuntuma.

– Suosittelen ehdottomasti palkkaamaan asiantuntevan isännöitsijän, joka pystyy ohjaamaan hallitusta myös korjaushankkeiden toteuttamisessa. Hyvästä isännöinnistä kannattaa maksaa, vakuuttaa Syrjänen.

Osakkaiden pihistely käy lopulta kalliiksi

Jos ilmastoasiat eivät kaikkea kansaa kiinnosta, niin raha ainakin. Tässä tapauksessa omistajien pihistely ja jahkailu paisuttavat loppulaskua.

– Korjaustöiden viivyttäminen pilaa talojen rakenteet. Ja kun korjaustyöt joka tapauksessa täytyy tehdä, niin kustannukset nousevat paljon suuremmiksi, kuin mitä ne olisi, jos hanketta olisi ryhdytty toteuttamaan aikaisemmin, sanoo Heka-Vuosaari Oy:n toimitusjohtaja Syrjänen.

Tämä on terve hengittävä rakenne.

Syrjästä kummastuttaa etenkin helsinkiläisten haluttomuus korjata omaisuuttaan. Syrjäseudulla kerrostaloremontin hinta voi nousta jopa talon myyntiarvon yli, jolloin epäilyä on helpompi ymmärtää. Pääkaupungissa talot ovat reilusti kalliimpia, mutta korjauskustannukset lähes samalla tasolla kuin syrjemmällä.

"Sisäilman laatu ei remontin jälkeen huonone"

Varsinkin lisäeristämisen suhteen kansan syviä rivejä kalvaa huoli sisäilmaongelmista. Eikä täysin syyttä.

– Jos rakenteen tuulettuvuudesta ei pidetä huolta, niin se varmasti lisää riskiä sisäilmäongelmista. Mutta yleisesti ottaen suunnittelussa pystytään huomioimaan nämä ongelmat ja nykypäivän määräykset määrittelevät suunnitteluakin. En näe yleisesti tehtävien energiansäästöratkaisujen aiheuttavan isoja riskejä sisäilman huonontumisesta, arvioi Syrjänen.

Vuosaaressa sisäilmaongelmia tule, toimitusjohtaja vakuuttaa.

– Rakenne on suunniteltu toimivaksi niin, että sisäilman laatu ei remontin jälkeen huonone. Täällä ei ole tehty mitään pussimaisia ilmatiiveysratkaisuja, vaan tämä on terve hengittävä rakenne, sanoo Syrjänen.

Toimitusjohtajan mukaan asumisviihtyys on päinvastoin parantunut. Asuntojen väliset lämpötilaerotkin on saatu aiempaa tasaisemmaksi, kun lämmitysjärjestelmää remontoitiin pari vuotta peruskorjauksen jälkeen.

Tutkimusprofessorin ja toimitusjohtajan mielestä suurin riski asukkaiden terveydelle on omistajien jahkailun takia kiireessä tehty remontti.

– Pitäisi saada enemmän tietoisuutta taloyhtiöiden hallituksiin, että luotetaan ammattilaisiin, panostetaan tekniseen isännöintiin ja pitkäaikaiseen suunnitteluun korjauksessa ja energiatehokkuuden parantamisessa, sanoo Airaksinen.

– Suunnittelijat on yleensä ne asiantuntijat, jotka osaavat kertoa korjaushankkeiden tilaajille, että mitä rakenteelle pitäisi tehdä, mitä niille kannattaa tehdä ja ylipäätään onko joku ratkaisu toteutettavissa. Mitä kiireempi suunnittelussa tulee, sitä puutteellisempi suunnitelmasta yleensä tulee ja silloin korjaushankkeen toteuttaminen ei vastaa sitä, mitä on alunperin haluttu, sanoo Syrjänen.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Ulkomaat

Istanbulin lentokentällä itsemurhaiskuja – ainakin 28 kuollut

Video: Poliiseja juoksemassa.
00:29

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä