Intiassa suljetaan Gangesjokea pilaavaa teollisuutta
Intian tärkein joki, Ganges, on pahasti teollisuuden jätteiden pilaama. Pahinta saastuttajaa, nahkateollisuutta on nyt alettu sulkea joen puhdistamiseksi. Ympäristösuojelijat iloitsevat päätöksestä, mutta teollisuustyöntekijät menettävät työnsä.
Uttar Pradeshin osavaltion nahkateollisuuden keskus on Kanpurin kaupunki, jossa on yli 400 nahkaparkitsimoa. Vuonna 2008 osavaltion korkein oikeus päätti, että Gangesiin jätevetensä laskevan teollisuuden on joko hankittava vedenpuhdistuslaitteet, muutettava muualle tai lopetettava toimintansa.
Nyt oikeuden päätöksestä on alettu toteuttaa viimeistä vaihtoehtoa. 65 parkitsimoa on suljettu ja 19 muuta määrätty suljettaviksi.
Intian ympäristöjärjestöt ovat tyytyväisiä tapahtuneeseen. On harvinaista, että ympäristölainsäädäntöä on todella alettu panna täytäntöön.
Ganges on Intian hindujen pyhä joki. Miljoonat ihmiset kylpevät vuosittain pyhässä vedessä, joka todellisuudessa on äärimmäisen saastunut.
Puhdistamaton jätevesi ryöppyää viemäreistä jokeen. Vesi vaahtoaa kemikaaleista ja jokeen muodostuu kiinteästä jätteestä suuria lauttoja. Teollisuuden kemikaalicockteil pitää sisällään mm. raskasmetalleja, jotka tappavat joen kasveja ja kaloja. Myrkyllisiä aineita päätyy ihmisten elimistöön kaloista ja maataloustuotteista, joita kastellaan jokivedellä.
Saasteiden lisäksi nahkateollisuuden käsittelemät kemikaalit ja kuolleet eläimet aiheuttavat sietämätöntä hajua.
Teollisuuden sulkemisesta uskontojen välinen riita
Nahkateollisuuden sulkeminen on johtamassa myös uskontojen väliseen kiistaan. Nahkateollisuus on perinteisesti ollut islamilaisen väestönosan työtä, sillä hindut eivät saa käsitellä kuolleita lehmiä.
Muslimit uskovat, että hindut ovat saasteongelman varjolla nostaneet muslimeita vastaan poliittisen salaliiton. Ympäristöjärjestöt kiistävät tämän jyrkästi ja painottavat, että vaatimus saasteiden rajoittamisesta koskee kaikkia teollisuudenaloja.
Kanpurin teollisuustyöläisille tehtaiden sulkeminen on vaikea isku, sillä köyhille ihmisille ei juuri ole korvaavia työpaikkoja.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Sinilevä kukki Itämeressä jo tuhansia vuosia sitten
Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Sen myrkyllisyyden tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Levälauttojen kasvaminen kesällä ei ole kokonaan kiinni lämpötilasta.
Raja-aitaa ei haluta haravoida – kuusiaidasta "uusi buumi"
Pihojen reunuksille halutaan nyt helppohoitoisia pensas- ja havuaitoja. Valintakriteereinä ovat lisäksi nopea kasvuisuus sekä tuuheus.
EU:n uimarantaraportti: Kyproksessa ja Italiassa puhtaampaa vettä kuin Suomessa
Kymmenessä EU-maassa uimavesien laatu oli erinomainen. Suomi kuuluu tähän joukkoon, mutta edellä on useita maita.
Korvasienen persoonallinen maku on kesän airut
Sienen sisältämän myrkyn poistamista ei saa koskaan laiminlyödä. Gyromitriini poistuu kahdesti keittämällä.
Harvinainen pääskykahlaaja Joroisissa - edellinen havainto Suomessa 15 vuoden takaa
Rantasalmelaiset lintuharrastajat Elina Enho ja Kristiina Järvenpää eivät arvanneet sunnuntaiselle linturetkelle lähtiessään, millaiseen lintuharvinaisuuteen päivän aikana törmäisivät. Joroisiin Pasalan pelloille suuntautunut retki tuotti tulosta, kun iltapäivällä pään yllä lenteli Suomessa erittäin harvinainen pääskykahlaaja. - Oli se jännä paikka, kun tajusimme miten kovasta havainnosta on kyse, Järvenpää kertaa sunnuntain tapahtumia.
Toisen jätteet voivat olla toiselle oikea aarreaitta
Entä jos sinun yrityksesi ei enää heittäisikään jätteitään kaatopaikalle? Oletko ajatellut, että joku toinen yritys voisi tarvita juuri sinun jätelavaasi?
Kaalikoit hyökkäsivät - paha uhka sadolle
Miljoonien kaalikoiden vaellus tavoitti Suomen. Lämpimien ilmavirtojen mukana Suomeen on saapunut satoja miljoonia, mahdollisesti miljardeja kaalikoita.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Mätäjoen taimenet olivat juuri kypsymässä lisääntymiskykyisiksi
Mätäjoen myrkkypäästö osui juuri joen tärkeimpään osaan. Kalaharrastajilla oli kovat odotukset, että Mätäjoesta saataisiin aito taimenjoki. Työ joen kunnostamiseksi on osittain mennyt hukkaan.
Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla
Ennen vuodenvaihdetta tehty toinen Killerjärven ruoppaus näyttää onnistuneen, sillä ajelehtivilla suolautoilla pesii tänä vuonna vain noin 40 naurulokkiparia. Viime kesänä Killerin raviradan liepeillä syöksähteli muutama tuhat naurulokkia.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.