• 

• 

Viime vaaleissa kilpailevilla ohjelmilla mukana olleet Kurdistanin demokraattinen puolue eli KDP ja Kurdistanin isänmaallinen liitto eli PUK ovat lyöttäytyneet saman vaalilistan alle. Aluehallinnon perustuslaista on määrä äänestää elokuun alkupuolella.

- Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain hyökkäyksen jälkeen voidaan puhua todellisesta kilpailusta, toimittaja Asos Hardi toteaa.

Maantieteellisesti Kurdistanin alue kattaa neljän maan raja-alueen, jolla kurdit elävät. Alue on Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian rajoilla, mutta vain Pohjois-Irakissa eli Etelä-Kurdistanissa kurdeilla on itsehallinto. Pohjois-Irakissa sijaitsevaa Kurdistanin itsehallintoaluetta hallitsee parlamentti ja sillä on oma poliisilaitos ja peshmerga-armeija miliisijoukkojen muodossa.

Kurdit kyllästyneitä rehottavaan korruptioon

Irakin Kurdistan sai osittaisen itsehallintoaseman jo Saddam Husseinin valtakaudella. Poliittista valtakamppailua on värittänyt alueen eri heimojen ja klaanien vihanpito. PUK nousi poliittiselle kartalle vastustamaan vanhoihin suku- ja heimosuhteisiin nojaavan KDP:n valtaa jo 1970-luvulla.

KDP:n puheenjohtajalle Massoud Barzanille povataan voittoa perjantain vaaleissa. Barzani on Kurdistanin itsehallintoalueen presidentti. Barzanin veljenpoika Nechirvan on kurdihallinnon pääministeri.

Poliittisista puolueista Al Hal -ryhmittymä ei saa osallistua vaaleihin, koska sillä on läheiset yhteydet Turkissa terroristijärjestöksi luokitellun Kurdistanin työväenpuolueen eli PKK:n poliittiseen siipeen. PKK-mieliset kurdit uskovat, että taustalla on valtapuolueiden motiiveja.

Kurdistanin itsehallintoalueen kahden pääalueen Suleimanijan ja Erbilin turvallisuustilanne on ollut muuhun Irakiin verrattuna hyvä, mutta Kirkukissa itsemurhapommittajien iskuista on tullut ikävää todellisuutta.

Kirkukin kaupungin vallanjaosta ei edelleenkään sopua

Osansa Kirkukin kaupungin öljyvaroista haluaa sekä Bagdadin keskushallinto että Kurdistanin aluehallinto. Kirkukin asemasta ei ole päästy sopuun. Muita kiistanalaisia alueita ovat Dijala ja Nineveh.

Monet äänestäjistä ovat kyllästyneet riitelyyn Kirkukista ja haluaisivat poliitikkojen keskittyvän korruption ja nepotismin kitkemiseen. Aluehallinnon budjettia on vaadittu julkiseksi. Kurdistan Institute of Political Issues -tutkimuslaitoksen mukaan 94 prosenttia kyselyyn vastanneista vaati aluehallinnolta avoimempaa budjettia.

Kahden suurpuolueen vaalivoittoa haastamaan on nousemassa Muutos -lista, jonka ehdokas Noshirwan Mustafa haluaa antaa Kirkukin asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa alueen hallintaan. Mustafan mukaan Kirkukin asukkaiden tulisi saada äänestää, haluavatko he kaupungin kuuluvan Bagdadin keskushallinnon alle vai olevan osa Kurdistania. Kansanäänestystä kiistanalaisista alueista kannattavat myös muut puolueet.

Kiista öljystä on ollut keskeinen ongelma, kun Bagdadin ja aluehallinnon välillä on yritetty luoda linjanvetoa kurdivähemmistön ja arabienemmistön vallanjaosta, resursseista ja maaomistuksesta.

Raakaöljyn osuuksista päästiin kuitenkin sopuun alkukesästä. Öljyosuuksia jaettiin ulkomaisille öljy-yhtiöille. Kesäkuussa solmitut kaupat koskevat noin sadantuhannen öljybarrelin päiväkuljetuksia Turkin puolelle.

Irakin varapääministeri Barham Salih uskoo, että öljykiistan ratkaisu keskittää voimavaroja alueen sisäpolitiikan kehittämiseen. - Vaaleissa keskitytään nyt enemmän paikallisiin asioihin, Salih toteaa.

Salih ei halua väheksyä alueen ongelmia, mutta toteaa samalla Kurdistanin olevan vaurain osa Irakia.

- Jos vertaamme Kurdistania mihin tahansa muuhun Irakin alueeseen, on se esimerkillinen talouden kehityksen ja turvallisuuden osalta, Salih muistuttaa.