Lahti |

Isä, anna heille anteeksi

Miksi espanjalainen pankki on tärkeämpi kuin 10 000 tapettua syyrialaista, kysyy Tapani Ripatti.

Maapallo avaruudesta kuvattuna.
Kuva: Nasa

Viisi kuukautta jouluun, neljä päivää kesälomaan. Taidan olla väsynyt, kyyninen, skeptinen tai kaikkea tuota, mutta olen niin täynnä Espanjan pankkeja. En aio nyt arvostella sopimusta, jota en ymmärrä. Edes kaikki ne, joiden pitäisi se ymmärtää, eivät tiedä, mitä ovat päättäneet.

"Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät."

Mutta voinen hämmästellä sitä päättäväisyyttä, jolla Espanjan pankkeja tuetaan, sitä yöhön asti kestäneiden neuvottelujen määrää, jolla Eurooppa löysi yksimielisyyden, jotta Euroopan kehitys olisi kestävällä pohjaa. Sitä on hyvä verrata YK:n Turvallisuusneuvostoon, joka ei ole päässyt yksimielisyyteen siitä, tapetaanko Syyriassa nyt hyviksiä vai pahiksia, josta seuraa, että tappajatkin voivat olla hyviksiä tai pahiksia eikä pahiksia tappavia hyviksiä voi rangaista.

Jos yhden, sadan tai tuhannen syyrialaisen henki olisi yhtä arvokas kuin yksi espanjalainen pankki, niin maassa istutettaisiin jo öljypalmuja pommikuoppiin. Muistatteko, millä lähes pyhällä innolla Natomaat ensin tuomitsivat ja sitten pommittivat Libyan. Öljynhimo riitti Natolle Gadaffin kukistamiseksi, kauppakumppanuus Kiinalle ja Venäjälle Bašar al-Assadin puolustamiseksi.

Öljy ja kauppa - ei puhettakaan ihmisistä. Ja huomaatteko: ei Euroopassakaan ensisijaisesti pelasteta ihmisiä vaan pankkeja ja pääomia. Se on marssijärjestys.

Ja nyt Euroopan kehitys on siis kestävällä pohjalla, mutta kuinka paljon Eurooppa kestää kehittymistä? Kuinka paljon maapallo kestää? Ja mikä kehittyy: ihmismoraali, humanismi, Romanian ihmisoikeudet, sosiaalisuus vai kehittyykö tuotanto? Kehitetäänkö lisää ympäristöystävällisempiä polttoaineita, autoja ja lentokoneita, enemmän ympäristöystävällisiä kertakäyttötuotteita, nopeammin huuhtoutuvia WC-paperirullia, hampurilaispapereita ja mäyräkoiran kuoria.

Missä on taitekohta, jossa kestävä kehitys muuttuu ensin osin kestämättömäksi ja lopulta globaaliksi tuhon tieksi. Joku kutsui ihmiskuntaa syöväksi maapallon pinnalla.

Jos olisin kylmä teoreetikko, kysyisin, että nyt, kun Jeesus on Euro ja Jumala Pörssi, niin eikö tulisi halvemmaksi pyyhkäistä koko ihmiskunta pois maapalloa pilaamasta kuin pelastaa sata pankkia? Vermeet ja tappamisen meininki meillä jo on. Mutta kun en ole, niin kysyn vielä kerran: miksi yksi espanjalainen pankki on tärkeämpi kuin ihmisoikeudet ja 10.000 tapettua syyrialaista?

Tuoreimmat aiheesta: Lahti

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä