Luonto

Itä-Suomen yliopiston gradu: Haukkojen pesintä aikaistunut ilmastonmuutoksen takia

Itä-Suomen yliopistossa valmistuneen pro gradu -tutkielman mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa selvästi haukkojen pesintään Pohjois-Karjalassa. Tutkielman mukaan hiirihaukan ja sääksen poikaset kuoriutuvat nykyisin lähes viikkoa aikaisemmin kuin 35 vuotta sitten. Sen sijaan kanahaukan pesinnän ajankohta ei ole muuttunut.

Jaakko-Olavi sääksi.
Sääksen pesinnän ajankohtaan vaikuttaa eniten se, milloin jäät lähtevät järvistä. Kuva: Heljä Pylvänäinen

Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksella juuri tarkastetun pro gradu -tutkielman mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa selvästi haukkojen pesintään Pohjois-Karjalassa.

Luonnontieteiden kandidaatti Jenny Kilpiäinen tarkasteli tutkielmassaan hiirihaukan, kanahaukan ja sääksen pesintää Pohjois-Karjalassa vuosina 1979–2014.

Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastusaineiston avulla hän vertasi, kuinka sääolot ja ravinnon määrä vaikuttivat pesinnän ajankohtaan ja poikasmäärään. Kilpiäinen valitsi edellä mainitut kolme haukkalajia tutkimukseensa siksi, että ne ovat erilaisia.

– Kanahaukka pysyy talven Suomessa. Se on paikkalintu. Sääksi ja hiirihaukka taas muuttavat Afrikkaan talveksi.

– Toisaalta niiden ravinto on aika erilainen. Hiirihaukat käyttävät pääasiallisesti myyriä ravintonaan, kanahaukat metsäkanalintuja ja sääkset paljon kalaa, Jenny Kilpiäinen kertoo.

Hiirihaukka matkaan käy...

Tulosten perusteella ilmaston lämpeneminen aikaisti muuttavien haukkojen pesintää selvästi.

– Suurin muutos on se, että hiirihaukalla ja sääksellä pesintä eli kuorinta on aikaistunut jopa viikolla näiden 35 vuoden aikana.

Kilpiäisen mukaan hiirihaukalla keskimääräinen pesintä on huhtikuussa ja sääksellä toukokuun puolella. Yksilöiden ja vuosien välillä on kuitenkin paljon vaihtelua.

Mutta perussuunta siis on, että pesintä on nyt noin viikkoa aikaisemmin?

– Kyllä.

Muutos ei yllättänyt

Kanahaukka onkin sitten ihan toista maata.

– Koska kanahaukka pysyy Suomen läheisyydessä tai täällä lähellä pesimisalueitaan talven aikana, niin sen ei ole tarvinnut muuttaa. Se pystyy ennakoimaan säiden mukaan, että milloin on hyvä aika alkaa pesiä, Jenny Kilpiäinen sanoo.

Haukkojen pesinnän aikaistuminen ei ollut suuri yllätys Kilpiäiselle. Tällainen näppituntuma oli esimerkiksi Juha Miettisellä, joka on rengastanut kauan haukkoja ja petolintuja Pohjois-Karjalassa.

– Häneltä sainkin tämän idean, että voisin lähteä tutkimaan, Jenny Kilpiäinen kertoo.

Poikasmäärien vaihtelu ennallaan

Vaikka haukkojen poikasmäärissä oli suurta vuotuista vaihtelua, niiden keskiarvot eivät muuttuneet tutkimusjakson aikana.

Se on vaan niin uljaan näköinen.

– Jenny Kilpiäinen

Hiirihaukan poikasmäärin vaikutti eniten kesäkuun lämpötila. Kanahaukan poikasmääriin taasen vaikutti metsäkanalintujen määrä.

Jenny Kilpiäinen kertoo, että tutkitusta kolmikosta hänen suosikkinsa on sääksi.

– Se on vaan niin uljaan näköinen. Ja kun olen päässyt vähän niitä rengastamaan, niin on se jotenkin niin hienoa käsitellä isoja lintuja.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä