Valtion halutaan näkevän Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen yhä vahvemmin koko maata hyödyttävänä toimintana. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle (kok.) on luovutettu jälleen uusi ehdotus siitä, miten näiden alueiden asemaa voitaisiin vahvistaa. Tärkeimpinä menestyksen avaimina nähdään luonnonvarat, koulutus, riittävä työvoima, Venäjä ja hyvät liikenneyhteydet.

Työryhmä lähtee siitä, ettei Itä- ja Pohjois-Suomea pidä nähdä tukien varassa sinnittelevänä periferiana. Luonnonvarat, kuten puu ja kaivannaiset tuovat lähivuosikymmeninä suuria mahdollisuuksia.

- Ihan perinteisellä panos-tuotos-laskentakaavalla sitä rahaa kannattaa ohjata Itä- ja Pohjois-Suomeen, sillä kyse ei ole ihan perinteisestä tuesta, tekohengityksestä alueille. Kysymys on siitä, että noilla rahoilla saadaan erittäin hyvä vastine koko maan kasvupolitiikkaan, selittää työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Backman (sd.).

Ainakin työryhmän perusajatus ajattelun muuttamisesta tähän suuntaan saa myönteisen vastaanoton myös paikan päällä. Pohjois-Savon ely-keskuksen johtaja Kari Virranta toteaa, että Itä-Suomen vahvuudet kyllä tunnetaan melko hyvin, mutta niitä on yhä syytä painottaa.

- Olisi todella hyvä, jos pääkaupunkiseudulla saataisiin ihmiset ymmärtämään että täälläkin on mahdollisuuksia elää ja että luonnonvaroja on todella paljon ja niitä tuotetaan koko maahan koko maan hyväksi.

Koulutuksella lisää työvoimaa

Tärkeät luonnonvarat ja niihin liittyvä tietämys sekä osaaminen jäävät hyödyntämättä, jos työvoimaa ei riitä. Työryhmä esittääkin muun muassa koulutuspaikkojen lisäämistä jo pian. Pitkällä tähtäimellä lisäväkeä voitaisiin saada muista maista.

Tuotteiden saamiseksi maailmalle hallituksen halutaan edelleen varmistavan yrityksille erillisen kuljetustuen. Venäjän hyödyntämistä matkailualalla sekä muussa liiketoiminnassa tulee yhä vahvistaa ja rajanylityspaikkojen kapasiteettia täytyy nostaa viisumivapauden varalle.

Toimenpiteiden kiireellisyyttä korostavan työryhmän mielestä venäjän kieltä ja kulttuuria pitäisi opettaa yhä enemmän etenkin aikuisille sen sijaan, että kielen opetuksen edistämisessä keskityttäisiin lähinnä perusopetukseen.

Tähtäin jo seuraavassa budjetissa

Ryhmä haluaa hallituksen toteuttavan valtaosan 24 tavoitteesta kuluvan hallituskauden aikana. Ajatuksena on, että esimerkiksi rakennerahastovaroja suunnattaisiin näiden tavoitteiden toteuttamiseen.

Esitys haluttiin antaa jo hyvissä ajoin ennen seuraavasta budjetista päättämistä. Kyseessä ei ole lainkaan ensimmäinen Itä-Suomen kehittämiseen liittyvä ehdotelma, mutta ministeri vakuuttaa, ettei uusin versio jää pölyttymään pöytälaatikkoon.

- Ihan taatusti näitä asioita viedään eteenpäin. Millä tavalla ne konkreettisiksi rahapäätöksiksi muuttuu, se on toinen kysymys, toteaa elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.).