Sinilevien kukinta Itämerellä alkaa olla ohitse tältä kesältä. Viime päivien myrskyt ovat sekoittaneet levälautat ainakin ulkomerellä ja painaneet niitä kohti merenpohjaa. Näin kertoo juuri Helsinkiin yhdeksänpäiväiseltä tutkimusmatkalta palannut merentutkimusalus Arandan matkanjohtaja, erikoistutkija Harri Kankaanpää Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksesta.

- Monin paikoin ei ole lainkaan sinilevää. Levätilanne on erittäin heikko. Leviä on sen verran, että herkillä mittalaitteilla nippa nappa pystyy mittamaan. Levätilanne on erittäin rauhallinen.

Sinilevät edelleen iso ongelma

Kaikesta huolimatta myrkylliset sinilevät muodostavat yhden Itämeren pahimmista ympäristöongelmista, jolle ei ole näköpiirissä välitöntä ratkaisua. Itämeren leväkukinnat ovat Euroopan ja koko maailman mittakaavassa valtaisia. Siksi niille on Kankaanpään mukaan tärkeää kehittää uusia, käyttökelpoisia havainnointimenetelmiä. Niitä testattiin nyt tällä lähes koko Itämeren pääaltaan kattavalla tutkimusmatkalla.

- Saimme uutta tietoa levistä silloin, kun kukinta on heikkoa. Satelliittihavaintoja ei voitu käyttää, kun oli niin paksu pilvikerros. Paikan päällä tehdyt havainnot nousivat avainasemaan. Jatkossa näitä voidaan soveltaa enemmänkin Itämeren tilan arvioinnissa, Kankaanpää sanoo.

Uutta tietoa Ahvenanmeren hermomyrkkylevistä

Tutkimusretken kohteina olivat etenkin Saksan ja Puolan rannikkoalueet, sekä Ahvenanmeri. Rannikkoalueilla tutkijoita kiinnostaa muun muassa sisävesistä Itämereen kulkeutuvien planktonlajien havainnointi. Tutkimusretkikunta selvitti lisäksi sinilevälauttojen lajikoostumusta ja mittasi meriveden hermo- ja maksamyrkkypitoisuuksia. Ahvenanmerellä tutkijat selvittivät muun muassa valoa hohtavien, hermomyrkyllisten levien ominaisuuksia ja leviämistä.

- Hermomyrkkyä esiintyy sillä alueella missä loistavaa levää on. Myrkky vapautuu myös veteen, eikä ole pelkästään levissä sisällä. Se oli uusi havainto, Kankaanpää sanoo.

Monitieteiselle tutkimusmatkalle osallistui 22 tutkijaa Alankomaista, Britanniasta, Puolasta, Saksasta, Suomesta, Tsekistä ja Venäjältä.