Jääkarhut huomattavasti oletettua vanhempi laji
Sopeutuminen kylmään vei kauan, joten ilmaston nopea lämpeneminen voi olla uhka.
Jääkarhut haarautuivat lähisukulaisistaan 600 000 vuotta sitten, huomattavasti aiemmin kuin tähän saakka on luultu, kertoo tuore geenitutkimus. Tutkimustulos hitaasta sopeutumisesta lisää huolta jääkarhujen sopeutumiskyvystä kiihtyvän ilmastonmuutoksen keskellä.
Aikaisempi jääkarhujen geneettinen analyysi määritteli, että laji olisi vain 150 000 vuotta vanha. Tosiasiassa jääkarhujen sopeutuminen arktisiin olosuhteisiin kesti huimasti pidempään, osoittaa tutkija Frank Hailerin ja hänen kollegoidensa tekemä tutkimus.
Tutkimus julkaistaan perjantain Science-tiedejulkaisussa. Hailer työskentelee Saksan biodiversiteetin ja ilmaston tutkimuskeskuksessa.
Edelliset tutkimukset keskittyivät mitokondrioiden DNA:han, joka sisältää vain osan koko genomista ja siirtyy äidiltä tämän jälkikasvulle. Aikaisempien tutkimusten mukaan jääkarhut ovat myöhemmin kehittynyt pohjoisen ruskeakarhun laji.
Jääkarhut kokivat useita kylmiä kausia
Hailerin tutkimusryhmä keskittyi tutkimaan laajemmin solun tuman DNA:ta. He käyttivät näytteitä 19 jääkarhulta ja 18 ruskeakarhulta ja havaitsivat, että sekä jää- että ruskeakarhut ovat huomattavasti oletettua vanhempia lajeja.
- Aikaisemmat tutkimukset ehdottivat, että jääkarhut olisivat kehittyneet todella nopeasti, koska lajin oletettiin olevan niin nuori. Tutkimuksemme tarjoaa huomattavasti pidemmän aikajanan jääkarhujen kehityksessä - se on järkeenkäypää evoluutionäkökulmasta, Hailer totesi.
Hailerin tutkimusryhmän laskelmat ajoittavat lajien jakautumisen pleistoseenikaudelle, jolloin sääarkistotietojen mukaan maailmanlaajuiset lämpötilat olivat alimmillaan pitkän aikaa.
Lajin pidempi historia viittaa siihen, että jääkarhut ovat lajina kokeneet useita jäisiä kausia, joten niillä oli melko runsaasti aikaa sopeutua arktisiin olosuhteisiin.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Kalkista on moneksi - ruokakärrytkin pullistelevat sitä
Yleinen käsitys on, että kalkkituotteita käytetään teollisuuden tuotannossa. Kalkkia on kuitenkin hyvin arkipäiväisissä asioissa, jopa suurin osa ostoskärryn sisällöstä koostuu siitä.
Yli-Marolan eläimet valmiina rapsuteltaviksi – katso video!
Yli-Marolan kotieläinpihalla Lahdessa luotetaan tänä kesänä vanhojen suosikkien vetovoimaan. Uusina tulokkaina pihalla nähdään kaksi shetlanninponia.
Sotatantereelle lapioin ja myrkyin jättiputkea vastaan
Jopa viisimetriseksi kasvava jättiputki polttaa ihon palovammoille. Jättiputkea hävittävät viranomaiset tarvitsevat asukkaiden apua, jotta jättimäisestä kasvista päästään todenteolla eroon.
Liuottimen määrä Mätäjoessa vähentynyt
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ottanut vesistönäytteitä päivittäin. Näytteitä on otettu sekä purosta että Iso-Huopalahdelta, jonne Mätäjoki laskee.
Norjalaispojat syöttivät veneestä miekkavalasta- Katso video!
Norjalaispojat pääsivät syöttämään lähietäisyydeltä miekkavalasta. Pojat olivat kalastamassa veneestä Nordkapin Nordvågenin lähellä, kun ilmeisesti nälkäinen miekkavalas tuli saaliinjaolle.
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
Turvetuotantoalueen laskuojasta kiistellään Hartolassa
Hartolan Turpeen Kari Rantasen mukaan Vapon turvetuotantoalueen vedet tulvivat laskuojasta ajoittain hänen alueelleen Isosuolla. Vapo Oy:n lakimiehen, Martti Patrikaisen mukaan laskuoja on niin suuri ja syvä, ettei tulviminen ole mahdollista.
Luontokeskus Naavan suosio yllätti
Metsähallituksessa ollaan yllättyneitä Pelkosenniemen Pyhätunturilla olevan luontokeskus Naavan suuresta suosiosta. Naava on toiminut vasta vuoden, mutta taloon odotetaan jo sadattatuhannetta asiakasta. Suunnittelija Reeta Nyman sanoo, että kaikki ennakko-odotukset on jopa reippaasti ylitetty.
Niinistö: Merimetsojahti ei saa vaarantaa ruokkeja eikä riskilöitä
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) suhtautuu varauksellisesti luvanvaraisen merimetsojahdin lisäämiseen. Tehokkaampi metsästys saattaisi koitua muiden arvokkaiden lintulajien kohtaloksi.
Räjähdelankaa ja vaahtomuovia - rakennustyömaiden jäte piinaa Helsingin rantoja
Helsingin merenrannoille huuhtoutuu ihmisten jättämien jätteiden lisäksi runsaasti rakennustyömaiden roskia. Pihlajasaaren rannasta löytyi esimerkiksi yli 500 räjähdelangan pätkää. Suomen rannat ovatkin Itämeren roskaisimmat.
