Tiede

Jalanjäljet kertovat: Dinosaurus kosiskeli kuin lintu

Yli sata miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Coloradossa maa tömisi ja hiekka pöllysi kuusitonnisten dinosaurusten kosiotanssissa, päättelee kokenut tutkija. Todisteet ovat kivettyneet liitukauden hiekkakiveen.

Hattupäiset tutkijat toinen polvi maassa suurten jalanjälkien takana.
Colorado yliopiston tutkijat Martin Lockley (oikealla) ja Ken Cart dinosauruksen jalanjälkien ääressä Länsi-Coloradossa. Kuva: University of Colorado Denver

Yhdysvaltalaiset paleontologit ovat löytäneet Clevelandin osavaltiosta dinosaurusten kivettyneitä jalanjälkiä, joista he päättelevät, että dinosaurukset tanssivat monien nykyisten lintulajien tavoin kosiessaan itselleen kumppania. Jäljet ovat noin 110 miljoonan vuoden takaa.

Mikäli Clevelandin yliopiston tutkijoiden päätelmä pitää paikkansa, tanner todella tömisi kosiotanssissa, sillä liitukauden hiekkakiveen painautuneiden jalanjälkien koosta ja muodosta päätellen otukset olivat Acrocanthosaurus-lihansyöjäsauruksia. Jopa 11-metrisinä ja kuusitonnisina ne kuuluivat aikansa suurimpiin eläimiin.

Geologi Martin Lockleyn johtama tutkijaryhmä löysi teoriaansa todistavia jälkiä neljästä paikasta. Laajin alue on 50 metriä pitkä ja 15 metriä leveä. Jalan jättämiä raapaisuja on noin 60; joissakin näkyvät selvästi dinosauruksen kolme varvasta.

Vain soidintanssi selittää jäljet täysin

Tutkijat kertovat, että jäljet ovat hyvin samanlaiset kuin monien maassa pesivien lintujen erittäin energisestä soidintanssista jäävät merkit. Erimerkiksi lunnien tepastelusta syntyy vastaavanlaisia jälkiä, joskaan ei kylpyammeen kokoisia, kuten Acrocanthosaurus-uroksilla suurimmillaan.

Piirroskuva neljästä dinosauruksesta tepastelemassa ja karjumassa.
Taiteilijoiden näkemys dinosaurusten kosiskelusta. Kuva: Lida Xing jaYujiang Han / University of Colorado Denver

Tutkijat selvittivät muitakin mahdollisuuksia: veden tai ruoan kaivamista maasta, pesän rakentamista tai reviirin merkitsemistä. Suurilla lihansyöjäsauruksilla oli tapana kuopia maata takajaloillaan, mikä täristi maaperää vielä pitkän matkan päässä varoituksena reviiriä havitteleville kilpailijoille.

Se tai mikään muukaan dinosaurusten tavoista ei kuitenkaan riitä kattavaksi selitykseksi jälkien määrään, välimatkaan tai syvyyteen, Lockley sanoo. Hänen mukaansa selvin syy on pesänrakennuspuuhien jäljitteleminen suurieleiseen näytöstyyliin. Koiraat halusivat osoittaa mahdolliselle parittelukumppanille, että ne osaavat rakentaa pesän, hän sanoo.

"Luut kuolleita, jäljet eläviä"

Dinosaurusten kivettyneistä jalanjäljistä on aiemmin vedetty johtopäätöksiä muun muassa juoksunopeuksista. Lockley on tutkimusalasta hyvin viehättänyt, sillä luista voidaan hänen mielestään päätellä vain kuolleita asioita.

Jalanjäljet ovat elävää, liikkuvaa, dynaamista tietoa eläinten käytöksestä, Lockley sanoo. Hän uskoo, että tällaista tietoa alkaa kertyä yhä nopeammin, kun tutkijat nyt tietävät, mitä etsiä. 

Tutkimus on vapaasti luettavissa Scientific Report -lehdestä. Muiden tiedelehtien haastattelemat paleontologit näyttävät hyväksyvän ainakin varoen Lockleyn ryhmän kosiotanssipäätelmät – tiedetäänhän vanhastaan lintujen perineen varhaisilta sukulaisiltaan paljon muitakin piirteitä.

Kommentoijia ovat haastatelleet muun muassa Science-lehti ja  Live Science -sivusto. The Denver Post -lehdessä on Lockleyn pitkähkö haastattelu.

Tuoreimmat aiheesta: Tiede

Pääuutiset

Ulkomaat

Yle kävi erikoisessa satavuotiaiden kylässä – kertovat suomalaisille pitkän iän salaisuuden

Amina Fedullo ja Antonio Vassallo nauttivat raikkaasta ulkoilmasta asuntonsa edustalla Acciarolin kylässä. Vanha pariskunta istuu tuoleilla.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä