Elina Rimpiläinen omistaa parikymmentä pukua, jotka on tehty japanilaisten sarjakuvien ja piirroselokuvien sankaritarten ulkonäköä jäljitellen. Hän harrastaa pukuilua, eli cosplayta. Harrastuksen näkyvin osa on pukuihin pukeutuminen ja muiden sarjakuvahahmojen tapaaminen.

Harrastus on koko ajan suositumpi sekä maailmalla, että Suomessa. Kun Elina aloitti viisi vuotta sitten, suuremmissa kotimaisissa kokoontumisissa kävi pari tuhatta henkeä. Nyt esimerkiksi japanilaisen sarjakuvan harrastajien kokoontumisissa voi käydä kymmenenkin tuhatta henkeä, joista suurin osa on innostunut nimenomaan pukeutumisesta. Cosplay onkin lähtökohtaisesti hyvin sosiaalinen ilmiö.

- Kukaan ei varmasti istu yksin täydessä puvussa juomassa aamukahviaan. Ideana on nimenomaan tavata muita. Ja onhan se myös paljon helpompi mennä juttelemaan uusille ihmisille, kun molemmilla on päällä hassu puku, Elina naurahtaa.

Suurbisnestä ja samaistumista

Japanin kulttuurista on tullut suuren luokan bisnestä länsimaissa. Esimerkiksi Hello Kitty -sarjan kissa-aiheisia tuotteita tuodaan markkinoille satoja uusia joka kuukausi. Yksi tunnetuimmista ilmöistä on Pokémon. Siihen liittyvillä tv-sarjoilla, elokuvilla, keräilykorteilla ja muilla tuotteilla on tehty kahdeksan miljardin euron tulot, toteaa tutkija Katja Valaskivi Tampereen yliopistosta.

Rimpiläinen myöntää, että oma pukeutumisharrastuskin tulee kalliiksi ja toisinaan joutuu laittamaan käden silmille Visaa vinguttaessa. Toisaalta kysymys ei ole vain keräilystä ja kuluttamisesta.

- Monta kertaa elämän suurissa käännekohdissa mieleen on muistunut jokin aiemmin nähty tai luettu tarina. On voinut ajatella, että jos tarinan sankari selvisi tällaisesta, selviän minäkin.

Valaskivi pitää yhtenä syynä ilmiön menestykselle juuri niitä hyvin erilaisia samaistumisen mahdollisuuksia, joita japanilainen kulttuuri tarjoaa. Alan tuotanto kun ei ole ollut tiukasti yksittäisten suurtuottajien käsissä.

- Moninaisempi tarjonta sopii urbaanissa, moniarvoisessa yhteiskunnassa elävillä nuorille kenties paremmin kuin ydinperheajetteluun palautuva disney-idylli.

Ei vain lapsille

Japanilainen sarjakuvamaailma on tavallaan myös länsimaista tasa-arvoisempi. Esimerkiksi aikuisille suunnatut sarjakuvat ja piirroselokuvat saivat Japanissa merkittävästi länsimaita varhemmin jalasijan. Myös sukupuolirajat ovat erilaiset, kertoo Valaskivi.

- Sarjakuvakulttuuri on länsimaissa ollut alusta asti vahvasti pojille suunnattu. Japanilainen populaarikulttuuri on tuonut mukaan paljon vahvoja naishahmoja, mikä on ollut yhdysvaltalaistutkimusten mukaan merkittävä suosion syy.

Rimpiläinen on samaa mieltä.

- Länsimaisella populaarikulttuurilla on niin rajoitetut kohderyhmät. Japanilaisessa sarjakuvassa esimerkiksi sitten löytyy muutakin kuin tiukasti lapsille ja aikuisille suunnattua materiaalia. Jokaiselle löytyy jotakin.