Blogi |

Jari Korkki: Linnan juhlat

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto lähestyy, ja vaikka Yleisradion juhlatiimi käyttää siitä koodinimeä ”linnanjuhlat”, löytyy Tampereelta oikeitakin linnoja. Varsinkin yksi.

Jari Korkki.
Jari Korkki. Kuva: Lassi Seppälä / Yle

Olen noin kymmenen vuoden tauon jälkeen lupautunut tekemään töitä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

Tuottaja sai puhuttua ympäri, kun keksi huomauttaa, että Ylen jengi tarvitsee Tampereella tulkkia.

Kai mää ny voin niitä sitte sev verran opastaa, ettei ne ny ainakaan eksy sinne Tampere-taloon.

Vaka kaupunkin teurastamo ja eläintarha siä sillon oli, kummää Sorsapuistossa eka kerran oon käyny. Itä-Saksasta tuli pari leijonaakin lahjaksi, nimiltään tietysti Tam ja Pere.

Samaan aikaan Tampereella käynnistellään kuitenkin oikeita linnan juhlia.

Ensi jouluna linnan katolta olisi jo voinut sahata ensimmäiset joulukuuset.

Kaupunginhallitus päätti alkuviikosta virkamiesten omituisesta vastustelusta huolimatta käynnistää Mustanlahden kalliolle vuonna 1898 rakennetun Näsilinnan remontin.

Keväällä alkaa vihdoin tapahtua, eikä yhtään liian aikaisin.

Ensi jouluna linnan katolta olisi jo voinut sahata ensimmäiset joulukuuset Mustanlahden sataman torille myyntiin.

Näsilinna eli Milavida II oli Finlaysonin tehdasta hallinneen von Nottbeckin suvun vesan Peterin perheen koti, jonka arkkitehti Karl August Wrede piirsi ja helsinkiläinen Hjorth af Ornäs urakoi vuonna 1898.

Näsilinna ulkoa kuvattuna
Näsilinna restauroidaan ja otetaan ravintola- ja museokäyttöön. Kuva: Rolf Granqvist / Yle
Kohtalo oli kuitenkin onneton: Olga-vaimo kuoli lapsivuoteeseen 38-vuotiaana ja Peter vuotta myöhemmin 1899 umpilisäkkeen tulehdukseen vain 41 vuoden iässä.

Pikkuveli Sashan poikamiesboksi on nykyinen Finlaysonin palatsi, mutta Sashakin kuoli vuonna 1900.

Nottbeckien perilliset elävät Euroopassa, rakennukset jäivät tehtaan ja kaupungin omistukseen.

Näsilinnasta tuli Hämeen museo, vaikka siitä kaavailtiin sairaalaa.

Vuonna 1916 koleran aikaan siitä hetkeksi sairaala tulikin. Ja keväällä 1918 yksi Tampereen valtauksen näyttämöistä.

Museon alasajon jälkeen se on ollut kaupungin varastona ja viime ajat hävettävästi melkein heitteillä.

Joskus on silti pikkuisen vaikea ymmärtää poliittisen päätöksenteon luonnetta.

Minun puolestani nämäkin juhlat olisi voinut pitää siellä.

Keskiviikkona hämmästelin, kun 150 kansanedustajaa teki aloitteen siitä, että tulli suostuisi palauttamaan väärin perumansa autoverot.

Luulin, että olisi riittänyt, kun korkein hallinto-oikeus oli linjannut, että tulli on mokannut. Näköjään ei.

Alkuviikosta ihmettelin, millä ihmeen lihaksilla Tampereen virkamiehet hakkaavat vieläkin päätään seinään, vaikka kunnallisen byrokratian alemmilla asteilla Näsilinnan remppa oli jo hyväksytty.

Eikö se nyt olisi virkamiehellekin helpompaa lukea luottamushenkilöiden yksimielistä tahtotilaa?

Vai kävikö niin, että tunnelisota antoi jo aihetta luulla, että näin tuulenvietäviä poliitikkoja voi viedä kuin litran mittaa?

Vietän siis tämän itsenäisyyspäivän työn merkeissä Tampere-talossa. Aivan mahtavaa olisi, jos Milavidan remontin valmistuttua joku vielä kutsuisi linnan juhliin. Näsilinnaan.

Minun puolestani nämäkin juhlat olisi voinut pitää siellä.

Jari Korkki
Kirjoittaja on Tampereella kasvanut Yle Uutisten politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja. Kirjoituksen historiatiedot perustuvat kirjoittajan omiin kirjoihin.

Kommentoi aihetta (2 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • Weckman

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Näsinlinnalla on aika synkkä historia 1918 se oli punaisten sairaala ja kun valkoiset valtasivat ainakin 30 siviiliä teloitettiin, jotka olivat paenneet turvaan valkoisten pommituksia jne. Myöhemmin teloitetut "leimattiin" punaisiksi vaikka he olivat "vain" siviilejä.

    • linnan neito

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      rakennus sinällään näyttää ihan kauniilta linnalta ,kannattaa korjata .

      suomessa on kauniita pieniä linnoja ,kuten Rauhanlinna Savonlinnassa, eikä Olavin linnakaan ruma ole ,vaikka on isohko linna.

Tuoreimmat aiheesta: Blogi

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä