Puheenjohtaja Veronika Honkasalo, Naisasialiitto Unioni 1. Naisiin kohdistuva väkivalta. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ovat raiskaukset sekä seksuaalinen väkivalta sodankäynnin aseena. Tyttöihin kohdistetaan myös insestiä, ympärileikkauksia ja pakkoavioliittoja. Puuttumista vaatii myös parisuhdeväkivalta ja kunniaväkivalta. 2. Palkkauksen epätasa-arvo ja työelämän segregaatio eli jakautuminen naisten ja miesten töihin. 3. Syrjintä työelämässä, politiikassa ja muussa yhteiskunnallisessa osallistumisessa. 4. Köyhyys. Köyhyys naisistuu sekä Suomessa että globaalisti. 5. Ihmiskauppa ja prostituutio. 6. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet. Työtä vaativat vielä muun muassa sateenkaariperheiden asema, perheen sisäinen adoptio sekä yleisesti homofobian kitkeminen. 7. Työn ja perheen yhteensovittaminen. Isiä on kannustettava perhevapaiden käyttöön. Unioni kannattaa myös maksutonta varhaiskasvatusta. Naisten töihin paluuta on kannustettava muun muassa lisäämällä osa-aikaisen työn ja päivähoidon mahdollisuuksia. 8. Lapsille laadukasta päivähoitoa. 9. Vanhusten ja leskien huono kohtelu sekä heidän hoitonsa puute. 10. Naisten asema maahanmuuttopolitiikassa. Naisille on suunnattava sukupuolisensitiivistä tukea maahanmuuttotilanteessa. Naisten kokema väkivalta on myös huomioitava turvapaikkaprosesseissa. 11. Reproduktio-oikeudet. Oikeus aborttiin ei ole taattu globaalisti tarkasteltuna. 11. Mainonnan ja median vaikutukset tyttöjen ja poikien kasvuun. Kehittämispäällikkö Jussi Pulli, Ensi- ja turvakotienliitto / Miesten kriisikeskus 1. Miesten / isän huomiointi neuvolassa. 2. Mies väkivallan kohteena. Tähän kuuluu myös perhe- ja lähisuhdeväkivalta. 3. Miehet kokevat olevansa palvelujärjestelmissä ulkokehällä. Kohtaaminen ja miehen huomioiminen miehenä on pieni mutta tärkeä asia. 4. On tasa-arvoa puhua miehistä, naisista, tytöistä ja pojista. Tällöin yksilöityvät yksilöt. Ketä tarkoitamme, kun puhumme perheistä ja vanhemmista? Pääsihteeri Tanja Auvinen, Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry. 1. Hoivavastuun epätasainen jakautuminen. Miesten pitäisi ottaa enemmän perhevapaita ja hoitaa lapsiaan, sillä myös isä voi olla hyvä, hoivaava aikuinen. Suomeen on saatava hoitovapaamalli, jossa on korvamerkittyä hoitovapaita kuusi kuukautta sekä äidille että isälle ja kuusi kuukautta yhteisesti jaettavaksi vanhempien keskinäisen sopimuksen mukaan. 2. Prostituutio. Ihmiset eivät saa ostaa toisiaan, ja se on kiellettävä lailla. Naisten aliarvostus jatkuu niin kauan kuin miehille pidetään naisreservi, jota voi hyväksikäyttää, kunhan maksaa. 3. Julkisen tilan pornografisoituminen. Stereotyyppisiin, pornografian kuvastoa toistaviin mainoksiin sekä tv-ohjelmiin on puututtavana. Nuoret suurkuluttavat mediaa, mutta kuka opettaisi heille mediakriittisyyttä? 4. Sama vanha palkkaero. Eurojen takana on ikivanha arvostusasteikko: sairaanhoitajan työ on vähemmän arvokasta kuin samassa sairaalassa työskentelevän insinöörin, jos palkkoja vertaillaan. Naisia kannustetaan teknisille aloille, mutta missä viipyy mittava kampanja "miehet hoivaajiksi"? 5. Naisiin kohdistuva väkivalta. Palvelut puuttuvat, lainsäädäntö sekä sen toteutus eivät toimi ja keskustelussa junnataan. Onkohan poliittinen tahtokaan aivan kunnossa? Suomi on saanut huomautuksia kansainvälisiltä elimiltä, viimeksi YK:n CEDAW-komitealta. 6. Tytöt ja nuoret naiset. Lapsia käsitellään Suomessa sukupuolettomana massana, vaikka päiväkodeissa ja kouluissa vasta stereotypiat jylläävätkin. Miksi tytöillä ja pojilla on omat lelut ja värit? Tytöt ovat huomispäivän menestyjiä koulumenestyksineen ja vahvempine itsetuntoineen, mutta mikä on oikeasti heidän tulevaisuutensa? Kulttuurin yliseksualisoituminen, ulkonäkövaatimukset, parisuhteen kirjoittamattomat säännöt sekä perhevaateet, työelämän nuorelle naiselle varaamat monet koukerot... Siinä riittää savottaa. 7. Naisten ja miesten tuloerot, taloudellinen itsenäisyys. Köyhyys naisistuu, ja Suomessa on havaittavissa tuloerojen kasvua. Mikä on miestä useammin yksinhuoltajiksi päätyvien naisten talouden laita? Mikä onkaan pienimpien eläkkeiden sukupuolijakauma? Tytöille on jo pienestä pitäen opetettava taloudellisen itsenäisyyden tärkeys: oma koulutus, työ ja rahat. 8. Budjettien sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus Mihin rahaa käytetään? Mihin rahaa on suunnattu, mitä ollaan suunnittelemassa kuntien ja valtion budjetissa? Miten varoja kohdennetaan miesten ja naisten kiinnostuksen kohteisiin, kun ne selvästi eroavat toisistaan? Puheenjohtaja Kim Meyer, Profeministimiehet 1. Naisiin kohdistuvan väkivallan poistaminen. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ja yleinen mutta vaiettu yhteiskunnallinen ongelma. Miesten on aktivoiduttava tämän ongelman poistamiseksi. 2. Vanhempainvapaiden uudistaminen nk. Islannin mallin mukaan. Tämä tarkoittaa vanhempainvapaakauden jakamista kolmeen yhtä suureen osaan niin, että kumpikin vanhempi saa yhden kolmanneksen ja yhdestä vanhemmat voivat sopia yhdessä. Uudistuksella on kiire: noin 94 prosenttia vanhempainvapaista on naisten käyttämiä ja joka toinen suomalainen mies ei ole ollut vanhempainvapaalla päivääkään. 3. Tasa-arvolain ulottaminen myös kirkkoon ja armeijaan. Miesten yleinen asevelvollisuus on yksi selkeimpiä sukupuolen määräämiä rajoituksia, ja se tulisi lopettaa. Myös naispappien syrjintä on lopetettava. 4. Työelämän segregaation purkaminen. Miehiä on saatava lisää naisvaltaisille aloille ja naisia miesvaltaisille. Työn arvostus ja palkkaus on saatava vastaamaan alan koulutusta ja vaativuutta. 5. Varhaiskasvatus ja koulutus. Sukupuolirooleja tuodaan esille päiväkodista lähtien. On tärkeää puuttua sukupuolittuneisiin käytäntöihin jo varhaisessa vaiheessa sekä harrastuksissa että koulussa. 6. Homofobian poistaminen. Heteronormatiivisuus ja homofobia aiheuttavat syrjintää esimerkiksi lainsäädännössä ja viranomaisten käytännöissä. 7. Samapalkkaisuus. Samasta tai samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa sukupuoleen katsomatta. 8. Alkoholinkulutuksen vähentäminen. Useat yhteiskunnalliset ongelmat ovat palautettavissa alkoholiin, joka moninkertaistaa myös perinteisiin sukupuolirooleihin liittyvät perinteiset ongelmat, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan, miesten naisia alhaisemman eliniän ja korkeamman syrjäytymisriskin. 9. Syrjinnän poistaminen rekrytoinnissa ja urakehityksessä. Sukupuolikiintiöitä voidaan käyttää väliaikaisesti korjaavana mekanismina. 10. Feminismin poistaminen kirosanojen listalta. Feminismi auttaa näkemään sukupuolittuneen maailman ja voi auttaa vapautumaan sukupuoliroolien kahleista. Toiminnanjohtaja Tomi Timperi, Miessakki ry 1. Luottamuspula, poteroituminen ja syyllisten hakeminen. Tasa-arvotyötä tekevien keskuudessa vallitsee vakava luottamuspula yhteisen hyvän tavoitteesta. 2. Kestävän tasa-arvotyön punainen lanka on hukassa. Tasa-arvotyössä suurimpana toteuttamisen pontena on raha ja valta. 3. Tasa-arvoasian neuvottelukunta Tanesta puuttuu miesjärjestöedustus. 4. Sosiaali-, terveys- ja opetusalojen miesosaamisen tila. Miesten asianmukainen tukeminen vaatii ammatillista jatkokoulutusta, koska syrjäytyneistä suurin osa on miehiä, miehet kuolevat nuorempina kuin naiset ja tekevät suuremman osan itsemurhista. 5. Miesten keskinäisen tuen ohuus. Miesten asioiden tilasta ei tule syyttää naisia. Miesten olisi tärkeätä keskenään pohtia mieheyden ja tasa-arvon perusteita sekä rakentavasti osallistua yhteiskunnalliseen tasa-arvotyöhön. 6. Sukupuolella ei saa olla merkitystä palkan suuruuden määräytymisessä. 7. Huoltajuusasiat erotilanteissa. Miksi miehet etäännytetään ja etääntyvät lapsistaan enemmän kuin naiset, vaikka molemmat vanhemmat ovat useimmiten kyvykkäitä huolehtimaan lapsistaan? 8. Erityisten miestutkimuslaitosten puuttuminen yliopistoista. Naistutkimuksen nimi on muutettava sukupuolentutkimukseksi, koska sen alla harjoitetaan myös miestutkimusta. Vaihtoehtoisesti yliopistoihin on perustettava erillisiä miestutkimuksen laitoksia. 9. Halu nähdä mies hyvänä. Miehiä tuetaan naisia vähemmän. Miehille tehtävä hyvä ei ole naisilta pois. Tiina-Emilia Kaunisto, YLE Uutiset >>>> Miesten vapautuminen tasa-arvoliikkeen agendalla >>>>