Pohjois-Karjala |

Järvilohen emokalasaalis notkahti rajusti

Saimaan järvilohen emokalasaalis on tänä vuonna heikentynyt selvästi edellisvuosista. Pielisjoesta on saatu pyydettyä vain 28 emokalaa, kun tavoite on sata kalaa. Uhanalaisen järvilohen suojelemiseksi pohditaan järeitä keinoja.

Saimaan järvilohi
Kuva: YLE / Riikka Heikkilä

Järvilohen emokalapyynnissä on nosteltu tänä syksynä tyhjiä verkkoja. Toisin oli ennätysvuonna 2008, jolloin saatiin 80 emoa mädinlypsyä varten.

- Kun emokaloja ei saada riittävästi, kalanviljely kärsii ja pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna järvilohen koko olemassaolo vaarantuu, sanoo kalatalouden asiantuntija Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Huono emokalasaalis johtuu vuoden 2008 normaalia pienemmistä poikasistutuksista. Toinen merkittävä syy on kalastus. Alamitoille viitataan yhä kintaalla.

- Järvilohi vaeltaa pitkän kierroksen Saimaalla ja se joutuu matkan aikana kalastuksen kohteeksi. Se on hyvin haluttu saaliskala. Valitettavasti myös alamittaisia otetaan mukaan, sanoo Turunen.

Liperin Urheilukalastajat ry:n puheenjohtajan Juha Kososen mukaan kalastajien asenne arvokaloja ja niiden suojelua kohtaan on menossa parempaan suuntaan.

- Kieltämättä alarajaa, joka nyt on 60 senttimetriä Oriveden alueella, rikotaan helposti. Kyllä kalastajien moraalilla on iso merkitys kalan säilyttämisessä, sanoo Kosonen.

Rauhoittaminen on äärimmäinen suojelukeino

Jos emokalamäärät eivät nouse eivätkä suositukset pure, saatetaan järvilohi rauhoittaa heinä-syyskuussa kokonaan kalastukselta sen nousureitillä Puumalasta Joensuuhun. Lievempänä keinona kokeillaan eväleikkausta.

- Eväleikkaus voisi antaa hyviä mahdollisuuksia järvilohikannan suojeluun. Istukkaat jaetaan kalastettaviin yksilöihin, joilta leikataan evä merkiksi. Ehjäeväiset yksilöt taas istutetaan vain kannan ylläpitotarkoituksia varten, kertoo kalatalouden asiantuntija Timo Turunen.

Vaikka emokaloja on Pielisjoesta saatu tänä vuonna niukasti, ovat kalastajat saaneet paikoin ennätyssuuria järvilohisaaliita.

- Tänä vuonna etenkin Paasiveden alueella on ollut 2-4 kilon kokoista järvilohta erittäin runsaasti. Kesän aikana olen saanut reilut 25 yli kaksikiloista kalaa. Uistelu-uraa on sentään yli 30 vuotta takana, mutta näin paljon liikettä ei ole täälläpäin ollut, sanoo Juha Kosonen.

Lähteet:
YLE Pohjois-karjala / Riikka Heikkilä

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä