• 

• 

• 

Koordinaattori Natalia Räikkönen johtaa Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Lounais-Suomessa -nimistä hanketta, ja se jatkaa vieraslajien tuhoamista. Kaksi vuotta sitten Varsinais-Suomen ja Satakunnan luonnonsuojeluliitot kartoittivat vieraslajiesiintymien määrän. Nyt esiintymien valvontaa halutaan tehostaa kummien avulla.

- Haluamme tietää, ovatko torjuntatoimet purreet vai jatkuuko kasvien leviäminen. Tavoitteena ei ole pelkästään kasvien tuhoaminen, kertoo Räikkönen.

Lounais-Suomessa on Räikkösen mielestä mahdollista päästä eroon haitallisista vieraslajeista. Esiintymät eivät ole isoja - ainakin niiden leviämistä voidaan rajoittaa. Torjunta täytyy kuitenkin toistaa tasaisin väliajoin.

- Esimerkiksi lupiinin kanssa on peli pelattu, mutta jättiputkista ja jättibalsamista on vielä mahdollista päästä eroon tai ainakin rajoittaa kantaa. Loppukesällä putket ovat näkyvissä ja silloin oikea aika katsoa lähiympäristöä ja leikata ainakin kukinnot pois, neuvoo Räikkönen.

Jättiputkia torjutaan kemiallisesti ja muoveilla

Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston työntekijät Juha Hukka ja Toni Pajuniemi tuhosivat perjantaina jättiputkia Turussa Niitunniskan päivänkodin läheisyydessä. Putkien kasvu on vasta alussa, mutta niitä kannattaa tuhota jo alkukesästä.

- Tässä on päiväkoti ja bussipysäkki vieressä, ja pienet lapset kulkevat tästä päivittäin. Tästä kasvista voi saada palovammoja käsiinsä, joten on hyvä saada kasvi tästä pois, kertoo Hukka.

Työntekijöillä on mukana myös lapio eli kasvi voidaan myös poistaa juurineen maasta. Vesistöjen läheisyydessä torjunta-aineita ei voi käyttää, joten siellä tarvitaan lapioita tai jättiputkikasvustot peitetään muovilla. Muovi on jättiputkikasvuston päällä Turun Mälikkälässä Pirttilähteentien läheisyydessä. Torjunta on toiminut hyvin.

- Näyttää siltä, että torjunta on onnistunut muovin alla. Viime kesänä jättiputket kasvoivat vielä muovin alla ja nostivat muovia. Nyt on muovi tiukasti kiinni ja kasvusto näyttää tuhoutuneen. Pidämme vielä vuoden muovia tässä päällä, kertoo Hukka.

Jättipalsami ja kurtturuusu myös kuriin

Jättiputkien lisäksi muiden kasvien elintilaa rohmuavat jättipalsamit ja kurtturuusut. Jättipalsami on alkukesällä vielä viattoman näköinen, mutta se kasvaa puolentoista metrin korkuiseksi.

- Jätttipalsami kukkii komeasti. Se on tuotukin koristekasviksi Suomeen. Se syrjäyttää luontaista kasvillisuutta kasvupaikoilta ja leviää varsinkin puron varsia pitkin, kertoo Juha Hukka.

Turussa järjestetään heinäkuun lopussa jättipalsamin tuhoamistalkoita. Samaa metodia koordinaattori Natalia Räikkönen suosittelee kurtturuusuille. Ne valtaavat tilaa varsinkin pienillä saaristoluodoilla.