Maretariumissa vietetään näin tammikuun puolessa välissä vuoden hiljaisinta aikaa. Venäläiset lomalaiset ovat palailleet kotikonnuilleen eivätkä koululaisryhmien vierailut ole vielä alkaneet. Maretariumissa tehdään asioita, joita vilkkaina aikoina ei voi tehdä, kuten vastaanotetaan kalojen valokuvaajia.

Vaikka kalat viettävät aikaa sisätiloissa omissa altaissaan, niilläkin on talvi. Esimerkiksi Itämeri-altaassa veden lämpötila pidetään +4 asteessa eli kaloilla on samanlaiset olosuhteet kuin lajitovereillaan talvisessa meressä.

-Kun jäljittelemme luonnon olosuhteita, saamme ajoitettua kudut oikeaan aikaan. Esimerkiksi Hämeestä soitellaan talvisin ja kysellään, joko mateen kutu on käynnissä. Sillä he varmistavat sen, että menevät oikeaan aikaan madepilkille, nauraa Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

Mateet kutevat vasta tammi-helmikuun vaihteessa, mutta Maretariumin lohet ja taimenet ovat juuri kuteneet.

-Esimerkiksi tuo tumma taimen tuolla kivien päällä on tällä hetkellä tosi väsynyt kutemisesta. Nyt se vain lepäilee, mutta kunhan kevät lähenee, se alkaa muuttua aktiiviseksi ja myös vaaleta, selvittää Sari Saukkonen.

-On todella mielenkiintoista seurata eri yksilöiden elämää!

Jättiruutana voi hyvin

Maretariumiin päätyy silloin tällöin kalastajien saaliiksi saamia erikoisuuksia. Tuorein asukki on jättimäinen ruutana, joka jäi tammikuun alussa kotkalaisten kalastajien verkkoon. Kala painaa peräti 3,240 kiloa, se on reilun puolen metrin mittainen ja suurimmillaan sen ympärysmittakin ylittää puolen metrin.

- Kala on niin suuri, että se saattaa päästä viralliseen Suomen ennätyskalat –rekisteriin. Se päihittää lähes puolella kilolla tämän hetkisen Suomen ennätyskalan. Ennätyskalalautakunta käsittelee kalan tiedot helmikuussa, selvittää Sari Saukkonen.

Lautakunta on virallinen elin, joka hyväksyy kalat ennätysrekisteriin.

-2000-luvulla Suomen ennätyskala-rekisteriin on otettu vain lautakunnan hyväksymiä kaloja. Kalat punnitaan virallisella vaa’alla ja punnitukselle pitää olla kaksi luotettavaa todistajaa. Nyt odotellaan onko meidän ruutana ennätyskala.

Kala elelee Maretariumin särkikala-altaassa ja jakselee mainiosti.

-Se oli verkossa kiinni sen verran löyhästi, ettei se ollut vahingoitunut ja se voitiin ottaa meille tänne. Kalastajat toivat sen kylmälaukussa; ei se ämpäriin olisi edes mahtunut. Sen verran iso se on.

Venäjänsampia luullaan haiksi

Maretariumiin tarjotaan erikoisia mereneläjiä muutaman kerran vuodessa. Erikoisuudet otetaan vastaan , mikäli ne eivät ole vahingoittuneet liikaa. Esimerkiksi verkossa tulleet suuret suomuvauriot ovat kalalle erittäin haitallisia eikä sellaisia kaloja oteta vastaan.

-Esimerkiksi viime kesänä meille tuotiin harvinainen täpläsilli, mutta se oli niin huonokuntoinen, ettemme voineet laittaa sitä näytille, selvittää Sari Saukkonen.

-Muutama vuosi sitten Pyhtään edustalta löytyi merinahkiainen, joka oli tullut Portugalin rannikolta kutuvaellukselle. Se oli todella huonokuntoinen ja ehti olla näytillä viikon verran ennen kuin se menehtyi.

Mielenkiintoisia asukkeja toki löytyy. Itämerialtaassa elelee muun muassa Suomen ennätyskokoinen, 10-vuotias venäjänsampi.

-Yleisö luulee sen olevan hai ja siltähän se näyttää. Me jopa kutsumme sitä haiksi, nauraa Sari Saukkonen.

Painoa ”hailla” oli tullessaan noin 3,5 kiloa ja mittaa vajaa metri. Nyt se on jo reilun metrin mittainen. Venäjänsampi voi kasvaa satakiloiseksi ja kahden metrin pituiseksi. Ja ikääkin sille saattaa kertyä jopa 50 vuotta.

-Pelottavasta ulkonäöstä huolimatta venäjänsampi on hyvin lempeä ja pitää siitä, että sukeltajamme silittelevät sitä.