- Mene kysymään Aarneltakin, jotta olisiko siellä töitä, sanoi Pentti Niemisen äiti kun poika läksi Padasjoelta Tampereelle. Aarne oli äidin serkku.

Juuri oppikoulusta päässyt Pentti sai jauhopojan pestin Linkosuon leipomolta. Tuolloin vuonna 1958 Sammonkatu 48:ssa.

Voimat kasvoivat

Työ alkoi heti. Jauhopoika huolehti siitä, että leipureilla oli tarvikkeet aina lähellä. Jauhojen sihtaus ja säkkien nosto toi Pentille hyvät käsivoimat.

- Minusta tuli siinä hommassa voittamaton sormikoukun vetäjä, naurahtaa Nieminen.

Pitkon letittämistä pääsi jauhopoika myös kokeilemaan. Neliniitinenkin onnistui kun leipomon naiset opastivat. Munkkien sokeroiminen oli yksi työ.

-Kerran kun nukuin pommiin, niin sokeri ei enää tahtonut tarttua munkkeihin. Silloin opin senkin asian.

Linkosuo johti lattialta

Leipurit olivat hauskoja ja sanavalmiita miehiä. Ylinnä oli Ekbergissäkin oppia saanut Aarne Oskari Linkosuo. Hän oli ollut työnjohtajana myös NMKY:n leipomossa Helsingissä, jolloin syntyi ajatus oman yrityksen perustamisesta. Kun 1936 Tampereelle perustettiin saman yhteisön Emmaus-hotelli, niin siitä alkoi Linkosuon liikeura.

- Linkosuo oli sitä mieltä että leipomoa piti johtaa lattialta ei konttorista. Hän kulki ympäri ja valvoi kaikkea haukankatseellaan, kertoo Nieminen.

Paha jauhotöppäys

Erästä päivää Pentti Nieminen ei unohda milloinkaan. Edellisenä päivänä hän oli pannut taikinaan 1500 kiloa jauhoa, joka oli tarkoitettu keo-eräksi helsinkiläiseltä tavarantoimittajalta.

- Aamulla leipomossa oli kumman hiljaista, kukaan ei edes tervehtinyt. Kun Aarne lähestyi minua naama punaisena, arvasin että jotain oli pielessä, kertoo Nieminen.

Koska Aarne oli tenori, oli palaute mahtavaa kuultavaa, kertoo Nieminen,

- Etkö sinä tiedä, että jauhoa on montaa lajia: on liian nuorta jauhoa ja sitten sellaista, joka takaa hyvän tuloksen, painotti mestari. Sinun jauhosi oli liian nuorta ja sen seurauksena koko päivän rievät ovat menneet pilalle, huusi Linkosuo

.- Jos minä olisin ollut tuollainen, niin vielä tänäpäivänäkin kulkisin maanteitä taskut tyhjinä, lopetti mestari Linkosuon ankaran palautteensa.

Jauhopussin takaa pöydän taakse

Pentti Niemisen ura ei kuitenkaan siihen tyssännyt. Hän kävi välillä armeijan ja palasi Linkosuon leipiin.

Nieminen hallitsi paremmin numeroitten kuin pikkupullien pyörittämisen ja niin hän eteni konttoripäälliköksi ja viimein toimitusjohtajaksi.