Joka sää on telttailusää - kunhan varoo myyriä
Teltta tai laavu on luonteva luonnossa liikkujan yöpymistapa. Nykyvälinein se on myös helppoa ja mukavaa.
Muutama vuosikymmen sitten lähdettiin perheellä telttailemaan ja viettämään vapaa-aikaa luonnossa tai leirintäalueella.
Nykyisin mökkeily ja esimerkiksi autiotuvissa yöpyminen on vienyt suosiota telttailulta, Ensio Holopainen Puijon Latu ry:stä arvioi. Telttayöpyminen onkin ehkä enemmän vaeltajien ja nuorempien yöpymistapa.
Ainakaan varusteista telttailu ei voi olla kiinni, sillä teltat ovat nykyisin kevyitä ja pieneen tilaan mahtuvia. Huvilateltatkin ovat helppoja pystyttää.
Vanhemmille vaeltajille sopii hyvin laavu, koska sinne ei tarvitse kömpiä. Ne ovat myös kevyitä.
Untuvailmapatja pitää lämmön
Teltan pohjalle tarvitaan makuualusta. Tavallinen ilmapatja on kyllä pehmeä, mutta ei lämmin alusta, koska se kuljettaa nukkujan lämmön pois.
Ainakin viileisiin kevät- ja syyssäihin sekä talvikeleille kannattaa valita untuvailmapatja. Makuupusseja on untuva- ja kuitutäytteisiä, ja parhailla tarkenee nukkua jopa 40 pakkasasteessa, Holopainen vakuuttaa.
Teltta pitää tyynenäkin iltana kiinnittää hyvin, ettei esimerkiksi tuulen yllättäessä kiinnitystä tarvitse korjailla, eikä uni turhaan häiriinny, Holopainen neuvoo. Teltan pitää luonnollisesti olla vesitiivis.
Noudata jokamiehen oikeuksia
Telttailu on siitä mukavaa, että teltan voi pystyttää heti, kun matkanteko alkaa väsyttää, ja haluaa pitää lepotauon itikoilta suojassa. Pitää vain muistaa noudattaa jokamiehen oikeuksia.
Suurin uhka telttailijalle ovat kaksijalkaiset eli toiset ihmiset.
Tilapäisesti voi yöpyä rannoilla ja metsissä yön tai pari. Lähelle asumuksia ja viljelyksiä ei kannata mennä, maanomistajalle ei saa aiheuttaa haittaa, eikä jättää jälkeensä roskia, Holopainen muistuttaa.
- Suurin uhka telttailijalle ovat kaksijalkaiset eli toiset ihmiset, jengiläiset , Holopainen toteaa.
Eli kovin lähelle maanteitä telttaa ei kannata laittaa. Suomessa telttailijan ei tarvitse Ensio Holopaisen mukaan pelätä hirviä, karhuja tai sudet. Ne väistävät telttailijaa.
Eniten vahinkoa voivat aiheuttaa myyrät, jotka nakertavat reiän reppuun tai rinkkaan ruokaa etsiessään. Myyrät ovat oppineet etsimään syötävää retkeilijöiltä erityisesti paljon käytetyillä ja vakituisilla levähdyspaikoilla.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Pitkävartinen kumisaapas suojaa käärmeenpuremalta
Kyykäärmeitä on nyt runsaasti liikkeellä. Luonnossa liikkujan paras suoja käärmeenpuremia vastaan on reilun mittainen kumisaapas.
Tutkijat: Puhdas vesi loppuu parissa sukupolvessa
Vain 2,5 prosenttia maapallon vedestä on juomakelpoista. Tutkijoiden mukaan puhdas vesi loppuu jo pian, ellei ongelmaa ymmärretä ja siihen puututa.
Kuvagalleria: Tikka tiirailee telkän munia
Toukokuuta on eletty kuluneella viikolla kesäisissä lämpötiloissa ja maiseman väri on vaihtunut varsin vihreäksi. Keskisuomalaiset sääkuvaajat ovat ikuistaneet ahkerasti muun muassa kukkia ja lintuja.
Kalkista on moneksi - ruokakärrytkin pullistelevat sitä
Yleinen käsitys on, että kalkkituotteita käytetään teollisuuden tuotannossa. Kalkkia on kuitenkin hyvin arkipäiväisissä asioissa, jopa suurin osa ostoskärryn sisällöstä koostuu siitä.
Yli-Marolan eläimet valmiina rapsuteltaviksi – katso video!
Yli-Marolan kotieläinpihalla Lahdessa luotetaan tänä kesänä vanhojen suosikkien vetovoimaan. Uusina tulokkaina pihalla nähdään kaksi shetlanninponia.
Sotatantereelle lapioin ja myrkyin jättiputkea vastaan
Jopa viisimetriseksi kasvava jättiputki polttaa ihon palovammoille. Jättiputkea hävittävät viranomaiset tarvitsevat asukkaiden apua, jotta jättimäisestä kasvista päästään todenteolla eroon.
Liuottimen määrä Mätäjoessa vähentynyt
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ottanut vesistönäytteitä päivittäin. Näytteitä on otettu sekä purosta että Iso-Huopalahdelta, jonne Mätäjoki laskee.
Norjalaispojat syöttivät veneestä miekkavalasta- Katso video!
Norjalaispojat pääsivät syöttämään lähietäisyydeltä miekkavalasta. Pojat olivat kalastamassa veneestä Nordkapin Nordvågenin lähellä, kun ilmeisesti nälkäinen miekkavalas tuli saaliinjaolle.
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
Turvetuotantoalueen laskuojasta kiistellään Hartolassa
Hartolan Turpeen Kari Rantasen mukaan Vapon turvetuotantoalueen vedet tulvivat laskuojasta ajoittain hänen alueelleen Isosuolla. Vapo Oy:n lakimiehen, Martti Patrikaisen mukaan laskuoja on niin suuri ja syvä, ettei tulviminen ole mahdollista.
