Muutama vuosikymmen sitten lähdettiin perheellä telttailemaan ja viettämään vapaa-aikaa luonnossa tai leirintäalueella.

Nykyisin mökkeily ja esimerkiksi autiotuvissa yöpyminen on vienyt suosiota telttailulta, Ensio Holopainen Puijon Latu ry:stä arvioi. Telttayöpyminen onkin ehkä enemmän vaeltajien ja nuorempien yöpymistapa.

Ainakaan varusteista telttailu ei voi olla kiinni, sillä teltat ovat nykyisin kevyitä ja pieneen tilaan mahtuvia. Huvilateltatkin ovat helppoja pystyttää.

Vanhemmille vaeltajille sopii hyvin laavu, koska sinne ei tarvitse kömpiä. Ne ovat myös kevyitä.

Untuvailmapatja pitää lämmön

Teltan pohjalle tarvitaan makuualusta. Tavallinen ilmapatja on kyllä pehmeä, mutta ei lämmin alusta, koska se kuljettaa nukkujan lämmön pois.

Ainakin viileisiin kevät- ja syyssäihin sekä talvikeleille kannattaa valita untuvailmapatja. Makuupusseja on untuva- ja kuitutäytteisiä, ja parhailla tarkenee nukkua jopa 40 pakkasasteessa, Holopainen vakuuttaa.

Teltta pitää tyynenäkin iltana kiinnittää hyvin, ettei esimerkiksi tuulen yllättäessä kiinnitystä tarvitse korjailla, eikä uni turhaan häiriinny, Holopainen neuvoo. Teltan pitää luonnollisesti olla vesitiivis.

Noudata jokamiehen oikeuksia

Telttailu on siitä mukavaa, että teltan voi pystyttää heti, kun matkanteko alkaa väsyttää, ja haluaa pitää lepotauon itikoilta suojassa. Pitää vain muistaa noudattaa jokamiehen oikeuksia.

Suurin uhka telttailijalle ovat kaksijalkaiset eli toiset ihmiset.

- Ensio Holopainen

Tilapäisesti voi yöpyä rannoilla ja metsissä yön tai pari. Lähelle asumuksia ja viljelyksiä ei kannata mennä, maanomistajalle ei saa aiheuttaa haittaa, eikä jättää jälkeensä roskia, Holopainen muistuttaa.

- Suurin uhka telttailijalle ovat kaksijalkaiset eli toiset ihmiset, jengiläiset , Holopainen toteaa.

Eli kovin lähelle maanteitä telttaa ei kannata laittaa. Suomessa telttailijan ei tarvitse Ensio Holopaisen mukaan pelätä hirviä, karhuja tai sudet. Ne väistävät telttailijaa.

Eniten vahinkoa voivat aiheuttaa myyrät, jotka nakertavat reiän reppuun tai rinkkaan ruokaa etsiessään. Myyrät ovat oppineet etsimään syötävää retkeilijöiltä erityisesti paljon käytetyillä ja vakituisilla levähdyspaikoilla.