Jokihelmisimpukan ja taimenen kantoja kartoitetaan
Jokihelmisimpukan eli raakun kanta on kahdella Pirkanmaan Natura-alueella heikentymässä. Myös raakulle elintärkeän taimenen kantaa tarkistetaan sähkökoekalastuksilla.
Raakku lisääntyy Etelä-Suomessa enää Ylöjärven Ruonanjoessa. Tosin sielläkin entistä huonommin. Syynä raakkujen vähenemiseen ovat jokirakentaminen ja perkaukset sekä vesien likaantuminen.
Nokian ja Hämeenkyrön alueen Pinsiö-Matalusjoella tehtiin reilu kymmenen vuotta sitten kunnostustöitä raakun elinmahdollisuuksien parantamiseksi. Näiltä joen alueilta jokihelmisimpukka oli ehtinyt jo hävitä.
- Tähänastisten tietojen mukaan kunnostetuilla alueilla ei ole havaittu merkkejä simpukan paluusta, sanoo suunnittelija Sami Moilanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Raakku on erittäin uhanalainen. Suomessa se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana vuonna 1955. Toimia jokihelmisimpukan puolesta pitäisi vahvistaa myös Pirkanmaalla.
Ainakaan tähänastisten tietojen mukaan kunnostetuilla alueilla ei ole havaittu merkkejä simpukan paluusta.
- Näyttää siltä, että molemmilla kohdejoilla simpukan kannat olisivat hieman pudonneet siitä, mitä ne olivat vuoden 1999 inventoinnin aikana, Sami Moilanen toteaa.
Raakku matkaa taimenen kiduksissa
Tutkimusjohtaja Ari Haikonen ja assistentti Mirja Hartimo kirjaavat ylös kalalajeja Ylöjärven Ruonanjoella. Hartimo kirjaa kalojen pituudet millimetreissä ja painon grammoina. Toiveissa olisi löytää raakun kannalta tärkeää taimenta.
- Särkeä on vaikka kuinka hirveästi ja ahventa enimmäkseen, Hartimo toteaa.
- Ensimmäinen taimenkin pötköttää astiassa, mistä se sitten laitetaan nukutukseen, Haikonen lisää.
Kalat nukutetaan tutkimuksen ajaksi alkoholipitoisella aineella. Kaikki kalat myös vapautetaan tutkimuksen jälkeen, eikä niille käy mitenkään. Tutkimus taimenen osalta on vielä kesken, monta koskea on vielä käymättä. Raakun kannalta olisi toivottavaa, että taimenkanta olisi Ruonanjoella kunnossa.
- Raakku käyttää väli-isäntänä toukkavaiheessa taimenta. Se kulkee taimenen poikasen kiduksissa, kun nuori taimen viihtyy hapekkaissa koskissa. Raakku itse viihtyy suvantomaisessa virrassa, Ari Haikonen kertoo.
- Me haemme nimenomaan tätä väli-isäntä vaihetta.
Sähkökoekalastus on tarkkaa puuhaa
Ylöjärven Ruonanjoella on ainutlaatuinen raakkuesiintymä. Äärimmäisen uhanalainen laji viihtyy koskemattomissa koskissa, eikä sellaisia vehreitä vehmaita alueita juurikaan enää Etelä-Suomesta löydy. Sähkökoekalastuksen tarkoituksena on päivittää tiedot taimenkannasta.
- Laki kieltää sähkökalastuksen. Tällaista saa tehdä vain luvanvaraisesti tutkimustarkoituksissa. Anodihaavissa on 600 volttia eli noin 0,5 ampeeria. Kalat jäykistyvät noin metrin alueelta ja ajautuvat haaviin kuin itsestään, Haikonen kertoo.
Kädessään koekalastajalla on volttikintaat, jotka kestävät 1000 volttia sähköä.
- Ammattitaito tässä ammatissa on kaiken A & O, ettei kaloille käy kuinkaan. Kalat tainnutetaan alkoholilla ja rasvaevän alapuolelta otetaan suomunäyte.
Kokeiden jälkeen kalat päästetään takaisin koskeen.
- Ihanaa, kun ne lähtevät niin sulavasti liikkeelle ja näyttävät onnelliselta, kun pääsevät vapauteen. Tai näin ainakin uskon, assistentti Mirja Hartimo sanoo hymyillen.
Tuoreimmat aiheesta: Tampere
Nokian irtisanomisten seurauksiin rakennemuutosrahaa
Pirkanmaa saa runsaan miljoona euroa Nokia-lähtöisen rakennemuutoksen hallintaan. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä äkillisen rakennemuutoksen hallintaan tarkoitetut rahat tullaan käyttämään mm. Mediapolis-hankkeen käynnistämiseen ja henkilöstön uudelleenkoulutukseen.
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Monelta tapahtumalta puuttuu pelastussuunnitelma
Määräykset pelastussuunnitelman tekemisestä muuttuivat vuosi sitten. Monille järjestäjille on yllätys, että jo 200 henkilön yleisötilaisuuteen pitää suunnitelma laatia.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Ikäihmiset haluavat ystävällisempää kohtelua
Tampereen vanhusasiamiehet saivat viime vuonna noin 460 palveluita koskevaa yhteydenottoa. Moitteita kuntalaisilta tuli palvelun toimivuudesta, asiakaspalvelun laadusta ja henkilöstön ikävästä asenteesta asiakkaita ja omaisia kohtaan.
Päiväkodin leiriviikolla nokosetkin nukutaan ulkona
Moni lapsi viettäisi mielellään varsinkin kesäisin kaiken aikansa ulkona. Luontopainotteisessa Pitkäniemen päiväkodissa Nokialla vietetään parhallaan leiriviikkoja, jolloin ruoka tehdään nuotiolla ja päiväunetkin nukutaan teltassa.
Sorsapuiston lintujen kesä alkaa Tampereella
Tampereen Sorsapuiston lintuihin voi tutustua taas torstaista alkaen. Puiston kesäasukkaista on valmistunut esite, joka paljastaa mm. sen, että kalkkunoita luullaan turhaan kiukkuisiksi.
Lähes kaikki mepit haluavat jatkaa
Nykyisistä europarlamentaarikoista vain Satu Hassi (vihr.) ja Riikka Pakarinen (kesk.) eivät aio olla käytettävissä vuoden kuluttua pidettävissä eurovaaleissa. Pakarinen harkitsee ehdokkuutta eduskuntavaaleissa.
Pakkausjätteen kierrätykselle paras paikka on marketin piha
Kokeilu Tampereella, Kuopiossa ja Lapinlahdella osoitti, että jätteen keräyspisteiden sijainnilla ja selkeillä lajitteluohjeilla on merkitystä.
