Ilmastonmuutosta osoittavat tilastotulokset ovat tarkasti ennusteiden mukaisia, mutta muutokset ovat tilastollisesti niin pieniä, että niitä on tieteellisesti vaikea todentaa.

Eräitä ennennäkemättömiä ilmiöitä on kuitenkin vaikea selittää muulla kuin ilmastonmuutoksella.

Ilmastonmuutoksesta todistaa vastaansanomattomasti ilmakehän hiilidioksiditason hyvin nopea nousu. Tutkijat kehoittavatkin kiinnittämään huomion juuri muutoksen nopeuteen.

Mitä hurrikaaneista voi päätellä? Amerikan rannikon hurrikaanit, Intian valtameren syklonit ja Kaukoidän taifuunit syntyvät, kun laaja ilmamassa alkaa lämpimän meren päällä pyöriä muodostaen pyörremyrskyn. Lämpenevä maapallo nostaa merienkin lämpötilaa. Tärkeänä pidetään varsinkin pinnanalaisen vesikerroksen lämpenemistä. Pyörivä ilmamassa sekoittaa vettä tehokkaasti ja imee myös syvemmistä kerroksista lämpöenergiaa. Mitä syvemmällä lämmintä vettä on, sitä enemmän myrsky voimistuu. Tutkijat ovat kiistelleet hirmumyrskyjen muuttumisesta. Myrskyjä on päästy tutkimaan satelliiteista vasta 1970-luvulta, mikä ei tutkijoiden kannalta ole kovinkaan pitkä aikajakso. Hirmumyrskyjen määrän tiedetään vaihtelevan kausittain. Uusin tutkimus kertoo kuitenkin hirmumyrskyjen intensiteetin eli voiman kasvaneen ja niiden "eliniän" pidentyneen. Sen sijaan hirmumyrskyjen lukumäärän ei uskota lisääntyvän. Viime vuonna tutkijoita hämmästytti ensimmäinen hurrikaani, Catarina, joka on koskaan havaittu Etelä-Atlantilla. Lämpenevä ilmasto luo mahdollisuudet hurrikaanien syntyyn myös tällä seudulla. Arktisten turvesoiden sulaminen Tutkijat havaitsivat elokuussa, että Siperian tuhansia vuosia ikiroudassa olleet suot ovat alkaneet sulaa. Havainto sopii ilmastonmuutoksen ennustemalleihin, joiden mukaan arktiset alueet lämpenevät muuta maapalloa keskimääräisesti nopeammin. Sama ilmiö havaittiin myös Alaskassa. Eräät paikan päällä käyneet yhdysvaltalaissenaattorit, mm. Hillary Clinton ja John McCain, järkyttyivät näkemästään. Sulaminen tuo muassaan outoja ilmiöitä. Järviä syntyy aivan uusille alueille, mutta järvet voivat myös äkisti hävitä, kun sulava maa avaa vesille purkautumisteitä. Sulaminen johtuu selvästi maapallon lämpenemisestä, mutta tutkijat eivät voi varmuudella sanoa, eikö ilmiötä ole tapahtunut aiemmin, koska napaseutua on tutkittu vasta vähän aikaa. Sulavat suot tuottavat miljardeja tonneja metaania, jotka nopeuttanevat kasvihuoneilmiötä olennaisesti. Pohjoisten alueiden asukkaat ovat havainneet karujen alueiden alkaneen kasvaa pajukkoa. Hyttysten määrä kasvaa, kun kosteikkoja on enemmän. Puuston lisääntyminen aiemmin puuttomilla alueilla saattaa jossain määrin olla myös ilmastonmuutosta hillitsevä seikka. Aavikoituvatko Välimeren rannat? Pyreneiden niemimaa on viime vuosina kärsinyt ankarasta kuivuudesta. Espanjalaiset tutkijat pelkäävät suuren osan niemimaasta aavikoituvan sateiden vähetessä. Kuivuutta on ollut myös muualla Välimeren ympäristössä, samoin kuin samalle leveyspiirille sijoittuvassa Yhdysvaltain eteläosassa. Ilmastomallien mukaan ilmiö liittyy ns. Hadleyn kiertoliikkeeseen. Lämmin ilma nousee päiväntasaajan seudulla ylös ja laskeutuu Välimeren korkeudella alas muodostaen vähäsateisen korkeapaineen. Ilmaston lämpenemisen uskotaan voimistavan kiertoliikettä siten, että kuiva korkeapaineen alue laajenee. Hadleyn kiertoliike vaikuttaa ympäri maapalloa molemmin puolin päiväntasaajaa. Nousevatko Keski-Euroopan tulvat? Suuret tulvat ovat kastelleet Keski-Euroopan kaupunkeja monena vuonna. Sateet ovat olleet voimakkaita, mutta tärkeä syy jokivarsilla sijaitsevien kaupunkien tulviin on se, että rannat on rakennettu täyteen, eikä vedellä ole enää luonnollisia purkautumisväyliään. Tutkijat ennustavat silti, että lisääntyvä sademäärä pahentaa tulevaisuudessa tulvaongelmaa. Sademäärän kasvu johtuu yleisestä lämpötilan noususta. Mitä lämpimämpi ilma, sitä enemmän se kykenee sitomaan vettä, joka aikanaan tulee sateena alas. Suomeen, lämpöä, sadetta ja tuulta Suomen ilmasto on selvästi muuttumassa ilmastonmuutoksen myötä, uskovat tutkijat. Lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina ja erityisesti ilmaston äärevyys, eli sen ääri-ilmiöt yleistyvät. Lämpötilan nousun myötä sademäärä kasvaa, ja sateiden uskotaan tulevan usein rajuina ukkossateina. Tuulisuus kasvaa myös. Talvisen lumipeitteen uskotaan vähenevän Etelä- ja Keski-Suomesta lähes tyystin. Kuinka paljon maapallo sietää? Yrjö Kokkonen , YLE24 Haastattelut: Markku Kulmala, professori, HY, Ilmakehätieteiden osasto Harri Lammi, ilmastoasiantuntija, Greenpeace Juhani Rinne, emeritusprofessori Jouni Räisänen, yliopistolehtori, HY, Ilmakehätieteiden osasto Heikki Tuomenvirta, tutkija, Ilmatieteenlaitos Linkkejä: Intergovernmental Panel on Climate Change Britannian parlamentin raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen Greenpeacen ilmastosivut Ilmasto.org, tietoa ilmastonmuutoksesta Ilmatieteenlaitos