Ollilan mukaan EU-maat eivät voi enää varmuudella luvata lapsilleen parempaa ja vauraampaa tulevaisuutta, sillä unioni on talouden koolla mitaten jäämässä jälkeen todellisista suurvalloista Yhdysvalloista ja Kiinasta. Pitkällä aikavälillä talouden heikkous heijastuu Ollilan mukaan kaikille yhteiskunnan osa-alueille.

Ollilan kylmä arvio käy ilmi Suomen hallituksen talousneuvoston kokousmuistioista, jotka julkistettiin torstaina YLE Uutisten pyynnöstä.

Valtioneuvoston kanslia avasi vuosikaudet lukittuina pidettyjä oviaan ja julkisti osan talousneuvoston keskustelumuistioista. Asiakirjoissa selostetaan salamyhkäisenä pidetyn herrakerhon keskusteluja tänä ja viime vuonna.

Talousneuvostoon kuuluu pääministerin lisäksi hallituksen tärkeimpiä ministereitä sekä työmarkkinajärjestöjen johtohenkilöitä. Neuvosto ei tee päätöksiä, mutta se kokoaa talouden tärkeimmät edushenkilöt vaihtamaan ajatuksia tärkeimmistä talouspolitiikan linjauksista.

”EU:n globaali vaikutusvalta ontuu”

Vain runsas kuukausi sitten talousneuvoston kokouksessa oli puhunut Jorma Ollila. Hän oli paljastanut keskeiset havainnot lähiaikoina julkistettavasta EU:n viisaiden työryhmän raportista. Ollila on työryhmän toinen kahdesta varapuheenjohtajasta; ryhmää johtaa Espanjan entinen pääministeri Felipe Gonzales.

Ollila oli kertonut talousneuvostolle Gonzalesin työryhmän arvioivan, että unioni on lyönyt laimi rakenteelliset uudistukset. EU:n tähänastinen menestys on tehty melko helpoilla eväillä. Suunta uhkaa muuttua.

- Emme voi enää varmuudella luvata lapsillemme parempaa ja vauraampaa tulevaisuutta, Ollila oli kokousmuistion mukaan sanonut talousneuvostolle.

Euroopan unioni pullistelee vahvalla edustuksellaan lukuisilla foorumeilla, mutta aikaansaannokset jäävät vaatimattomiksi.

- EU-maat ovat yliedustettuja kansainvälisissä järjestöissä, mutta EU:n globaali vaikutusvalta ontuu, Ollilan kirjataan todenneen.

EU:n ilmastopolitiikka kaavamaista

Ollila oli nostanut kokouksessa esiin muun muassa energia- ja ilmastopolitiikan sekä teollisuuspolitiikan.

- Ilmastopolitiikassa EU:n täytyy tarkistaa strategiaansa, joka on epäonnistunut vakuuttamaan muut kansainväliset toimijat. Energian saatavuus korostuu ja voi muodostua jo lähivuosina kriittiseksi Euroopalle. Yhdysvalloissa hiljakkoin tehdyt kaasulöydökset heikentävät Venäjän asemaa toimittajana ja osoittavat, että tilanne voi muuttua tällä sektorilla hyvinkin nopeasti, Ollilan kirjataan sanoneen.

Ollila oli pitänyt nurinkurisena sitä, että EU:n ilmastopolitiikka perustuu kaavamaisiin tavoitteisiin eikä unionipysty tukemaan eurooppalaisten yritysten johtavaa asemaa uusiutuvaan energiaan liittyvässä teknologiassa, minkä vuoksi Yhdysvallat on menossa pian ohi EU:sta.

Ollila oli suominut unionia myös siitä, ettei se harjoita omaa teollisuuspolitiikkaa. Ollilan mukaa unionilla ei ole teollisuuspolitiikkaa oikeastaan lainkaan, sillä se on ollut ”pannassa” 20 vuotta, koska sen on katsottu olevan ristiriidassa sisämarkkinoiden kehittämisen kanssa.

- Samaan aikaan muun muassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa on harjoitettu tällä saralla määrätietoista politiikkaa. EU:ssakin on enemmän tai vähemmän peitellysti harjoitettu kansallista ja toimialakohtaista politiikkaa, mutta suuret strategiset linjaukset ovat puuttuneet, Ollila oli muistion mukaan todennut.

Ollilan alustus oli herättänyt vilkasta keskustelua talousneuvostossa. Suomalaiset etujärjestöjohtajat olivat nähneet Yhdysvaltain ja Kiinan politiikassa piirteitä, jotka ovat lähellä protektionismia. Osa oli sitä mieltä, että EU uhkaa syrjäytyä monikansallisen päätöksenteon ytimestä. Kiinaa oli pidetty todellisena uhkana EU:n taloudelle.

Talousneuvostossa oli pohdittu jopa sitä, pitäisikö EU:n vahvistaa strategista yhteistyötä Japanin kanssa vastavetona Kiinalle.

Keskustelussa oli poikkeuksellisesti arvosteltu Suomen koulutusjärjestelmää. Aasian nousevissa talouksissa, erityisesti Kiinassa ja Etelä-Koreassa panostetaan tietoisesti huippuosaamiseen ja -osaajiin, ei niinkään hyvään peruskoulutukseen kuten esimerkiksi Suomessa, muistiossa todetaan.

 - Kiinassa ja Etelä-Koreassa peruskoulussa opetellaan ulkoa eikä erityisesti rohkaista soveltamista ja luovuutta. Myöskään Intiassa ei työpaikoilla arvosteta tai edellytetä kovin suurta oma-aloitteisuutta toisin kuin Suomessa.