- Osuustoiminta on yhä elinvoimainen konsepti, mutta sen pitäisi aidosti heijastaa osuustoiminnan vahvuuksia ja alkuperäisiä arvoja, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen, erityisesti markkinoinnin, professori Jaakko Aspara.

Aspara on seurannut keskustelua Osuuskauppa Suur-Savon eläkkeellä olevan toimitusjohtajan, kauppaneuvos Leo Laukkasen huolesta osuuskauppatoiminnan nykytilasta. Laukkasen mielestä S-ryhmän tulisi kuulla entistä enemmän omistajajäsenten ääntä eikä keskittyä pelkästään myyntiin ja tuloksentekoon.

Professori Asparan mielestä toiminnan ei pidä karata liian kauaksi alkuperäisistä arvoista, jolloin vaarana on, että ruvetaan käyttäytymään kuin oltaisiin pörssiyritys, jonka päämääränä on kasvaa ja maksimoida voittoja.

- Se ei ole osuuskuntamuotoisen toiminnan tarkoitus, sillä se on vaihtoehto monopoleille ja markkinoiden muiden toimijoille. Sen ei itse pitäisi pyrkiä kasvamaan monopoliksi, sanoo Aspara.

"Jo perushinnan pitäisi olla edullisempi kuin kilpailijoilla"

Jaakko Aspara toteaa, että kuluttajakin on huomannut vaikkapa 20 vuoden aikajänteellä, että suomalaisissa osuuskunnissa on tapahtunut liikettä. Ne ovat kasvattaneet osuuttaan päivittäistavarakaupassa ja tulleet yhä keskeisemmiksi markkinaelämässä.

S-ryhmä on kerännyt negatiivista julkisuutta kalliilla polttoaineella.

- Periaatteessa osuusliikkeellä jo perushinnan pitäisi olla edullisempi kuin kilpailevilla yrityksillä. Ei pitäisi pitää korkeampia hintoja kuin muut ja päästä bonuksilla samaan hintatasoon kuin muut.

- Se ei ole idea, miksi osuuskunnat alunperin syntyivät. Ne luotiin tarjoamaan edullisia, hyvälaatuisia palveluita ja tuotteita jäsenille.

- Ajatus oli, että jos joku jäsen ostaa paljon, hän hyötyy siitä ja saa lisäksi bonusta olemalla säännöllinen asiakas. Ei ole tarkoituksenmukaista toimia niin, että hinnat ovat korkeat ja sitä kompensoidaan bonuksilla, jotta asiakkaat eivät suutu liikaa.

"Tässä voisi olla kansalaisliikkeen paikka"

Aspara ei näe ilmassa akuuttia kriisiytymisen vaaraa. Suuri osa kuluttajista on kohtuullisen tyytyväisiä, eivätkä he tule jokapäiväisessä elämässä ajatelleeksi mahdollisia epäkohtia.

- Osuusliikkeellä ei ole kalliimmat palvelut kuin kilpailijoilla, mutta fakta on, että eivät ne edullisempiakaan ole.

- Tässä voisi olla kansalaisliikkeen paikka, sanoo viime vaaleissa HOK Elannon edustajistoon valittu Aspara.

- Periaatteessa osuustoiminta yritysmuotona mahdollistaa, että jäsenillä on valtaa päättää osuuskunnan asioista, siitä, miten liiketoimintaa ja palveluita tuotetaan.

- Periaatteessa ihmisillä on työkalut käsissään, kansalaisliikettä ei tarvita. Jos ääntä korotetaan tarpeeksi ja asiaa ajetaan virallisten elinten kautta, osuusliikkeen on pakko reagoida siihen.

"Ylisuuria voittoja ei pitäisi tuottaa"

Aspara muistuttaa, että periaatteessa osuuskunnan tarkoitus ei ole tuottaa voittoa ja tuottoa sijoitetulle pääomalle.

- Ei ole edes tarkoitus tuottaa huomattavasti ylijäämää, voittoa. Se ei ole tarkoituksenmukaista alkuperäistä ideaa ajatellen. Ylisuuria voittoja ei pitäisi tuottaa, vain jonkin verran ylijäämää, jotta voidaan tehdä investointeja. Eri asia on, jos tuotetaan liikaa ylijäämää ja voittoja, investoidaan ja laajennutaan liikaa.

- Jos löysää rahaa on paljon, sitä tulee investoitua sinne sun tänne eikä ajatella, palveleeko tietty investointi jäseniä tai ovatko ne muulla tavalla tehokkaita. Silloin tulee tehtyä harhainvestointeja. Jos laskettaisiin peruspalveluiden hintatasoa, tällaista ongelmaa ei olisi.

Suur-Savon Heikki Hämäläinen: "Polttoainekilpailu on epätervettä"