Jyrki Kasvi: Humkandille sulhanen
Julkisuudessa on päivitelty lapsettomien sinkkunaisten määrää, vaikka lapsettomia sinkkumiehiä luulisi olevan suurin piirtein yhtä paljon.
Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen haastatteleman sosiologin Henry Laasasen mukaan suomalaisten parinmuodostusta haittaa koulutettujen naisten nirsous.
”Tavalliset kiltit miehet” eivät heille kelpaa. Halutuilla ”eliittimiehillä” ei puolestaan ole kiire naimisiin, koska ”ihanien naisten vaihtaminen on niin hauskaa.”
Pitäisikö tässä loukkaantua koulutettujen naisten vai eliittimiesten puolesta? Toisia nimitellään nirsoiksi ja toisia häntäheikeiksi.
Perinteiset sukupuoliroolit vaikuttavat edelleen parisuhdemarkkinoilla, vaikka maailma ympärillä on muuttunut.
Nuoret naiset ovat nykyään koulutetumpia kuin miehet. Silti monen miehen on vaikea sopeutua ajatukseen itseään paremmin koulutetusta vaimosta. Moni koulutettu nainen etsii puolestaan akateemista puolisoa, jonka kanssa jakaa aamulehden kulttuurisivut.
Vuonna 2011 yliopisto-opinnot aloitti 2 166 useampi nainen kuin mies. Kaikkiaan yliopistokaupunkien yöelämässä pörrää lähes 13 000 naisopiskelijan ylijäämä.
Kun moni akateeminen mies löytää ei-akateemisen puolison, koulutetuille naisille jää entistä vähemmän koulutettua valinnanvaraa.
Sen sijaan kirkonkylien bar-baareista on nuoria naisia turha etsiä. Poikien huono koulumenestys vinouttaa koko maan väestörakennetta, sillä monet (nais)opiskelijat jäävät valmistuttuaan yliopistokaupunkeihin eivätkä palaa kotikylille kuin kesämökille.Henry Laasanen moittii naisia nirsoiksi. Minä moitin miehiä laiskoiksi.
Vaikka lapsuuden kotikunnasta löytyisi töitä, sieltä ei löydy ilta- ja kulttuurielämää, ravintoloita, elokuvia, teattereita, olutpubeja …
Yleensä puhutaan syrjäkylien peräkamarien pojista. Miksei kukaan ole huolissaan yliopistokaupunkien kahviloiden yksinäisistä naisista?
Maakuntien muijattomille miehille on etsitty kumppaneita jopa tv-ohjelmien avulla. Emännättömille isännille naisia parittava Maajussille morsian -sarja jatkuu taas syksyllä.
Koska saamme Humkandille sulhanen -tv-sarjan? Sarjassa maakuntien nuoret miehet yrittäisivät tehdä itseään tykö yliopistokaupunkien akateemisille naisille.
Sulhokokelaiden tehtävinä olisivat esimerkiksi viininmaistajaiset, taidenäyttelyn avajaiset, piknik Suomenlinnassa, Punavuoren baarikierros ja romanttisen shamppanja-aamiaisen kattaminen.
Henry Laasanen moittii naisia nirsoiksi. Minä moitin miehiä laiskoiksi. Opiskeleminen kannattaa aina, etenkin miesten opiskeleminen. Akateemisten miesten palkkataso on paljon korkeampi kuin yhtä pitkälle opiskelleiden naisten.
Sitä paitsi gradu on pieni hinta siitä, ettei iltaisin tarvitse baaritiskillä kauaa haukotella.
Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Tuoreimmat aiheesta: Blogi
Petri Kejonen: Jätevesien jälkeen kiuasgate!
Kiukaat, takat ja uunit on tulevaisuudessa vaihdettava tehokkaampiin, puhtaammin palaviksi, kirjoittaa Petri Kejonen blogissaan.
Anna Perho: Hurmiolan Tommi
Olen hakemassa lastani hänen elämänsä ensimmäisistä kotibileistä. Teini repäisee auton etuoven auki ja rojahtaa etupenkille. ”Äiti mä oon ihan kännissä!” Suljen silmäni ja huokaisen. Nyt se tapahtuu, lapseni ensimmäinen humala. Miten pitäisi reagoida?
Sanna Ukkola: Taskukokoiset lolitat
Kasvavatko pikkutytöt aikuisiksi liian varhain, kysyy Sanna Ukkola blogikirjoituksessaan.
Pekka Ervasti: Ketjukirje Jemenistä
Terveisiä täältä Jemenistä! Kautta kahleitteni, minua on kohdeltu hyvin.
Kari Haakana: Uutispaaston jälkeen
Kuukauden uutispaaston jälkeen ripseni eivät ole pidentyneet, mutta suhteeni uutisiin on muuttunut.
Jari Korkki: Sanni, Lottotyttö
Kokoomuksen nuorisokerhon mainio kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen on mukava ihminen ja tuore äiti, josta vilpittömät onnittelut. Tapasimme tiistaina ja vaunuunkin kurkistin, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.
Jyrki Kasvi: Yksityisyys on katoavaista
Poliisien lisäksi pitää luottaa myös poliitikoihin, joiden säätämiä lakeja poliisit panevat toimeen, muistuttaa Jyrki Kasvi blogissaan.
Ruben Stiller: Sinä – panttivanki
Suomi on tyly maa. Täällä vapautettu panttivankikin leimataan valtion kustannuseräksi. Uhrit näyttävät olevan epäilyksenalaisia, kunnes toisin todistetaan, kirjoittaa Ruben Stiller blogissaan.
Pekka Ervasti: Arkadian Puuhamaa
Eduskunnan istuntosali on kuin HIFK:n matsi. Aina sattuu ja tapahtuu, kirjoittaa Pekka Ervasti blogissaan.
Kari Haakana: Embargo meni jo
Miksi et ole lukenut yhdenkään suomalaisen tiedotusvälineen arviota Kultahattu-elokuvasta, vaikka kriitikot ovat sen jo nähneet? Koska arvostelijat sitoutuvat elokuvien tekijöiden ja levittäjien vaatimuksiin kritiikkien ja jopa tweettien julkaisuaikataulusta. Käytäntö on outo ja vanhentunut, pohtii Kari Haakana blogissaan.

Kommentoi aihetta
(39 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Sanokaapa_totuus
Ilmoita asiattomasta kommentistaLainaus "Yleensä puhutaan syrjäkylien peräkamarien pojista. Miksei kukaan ole huolissaan yliopistokaupunkien kahviloiden yksinäisistä naisista?"
Tässä väitteessä on virhe. Kukaan ei ole ikinä ollut huolissaan "peräkamarien pojista", päinvastoin - heille lähinnä naureskellaan. Erilaiset maajussiohjelmat ovat tv-kanaville puhdasta bisnestä. Minulla onkin ehdotus - tuodaan sinkkuvero takaisin.
Tuija Aalto @Tuija
Ilmoita asiattomasta kommentistaJyrki, työn alla lienee. Ylen Parittomat-ohjelma haki naisia syksyllä 2011 näin:
Oletko noin 35-vuotias nainen? Elätkö ilman parisuhdetta? Olet koulutettu. Asut pääkaupunkiseudulla ja – kuten 95 prosenttia sinkuista – olisit valmis parisuhteeseen. Olet älykäs ja ihana nainen, mutta yrityksistä huolimatta kumppania ei löydy. Kaipaatko baari-illoille vaihtoehtoa, uusia paikkoja ja keinoja kohdata miehiä?vHarrasta kulttuuria tuntemattoman miehen kanssa. Koska hyvin koulutetut naiset on suuri ryhmä sinkuista, Ylen Parittomat-ohjelma käsittelee heidän esteitään kumppanin löytämisessä. Samalla ohjelma tutkii tätä yhteiskunnallista ilmiötä: sen syitä, seurauksia ja historiaa.
Jäämme jännityksellä odottamaan ohjelman tiimoilta kumpuavaa yhteiskunnallista keskustelua.
suomineito
Ilmoita asiattomasta kommentistaEn ollenkaan kyseenalaista alkupräisen artikkelin esille nostamaa ongelmaa, mutta haluaisin vain todeta, että Suomessa se on vielä vaatimattomammalla asteella kuin jossain muualla päin. Saksassa 40% (siis todellakin lähes puolet!) akateemisistä naisista ei koskaan pariudu ja perusta perhettä, kun vastaava luki kaikkien naistne kohdalla on 30%. Syyt akateemisten naisten kohdalla ovat hyvin pitkälle samat, jotka Jyrki Kasvin artikkelissakin todettiin.
Eli vaikka ongelma on todelinen, voimme silt olla tyytyväisiä. Suomeesa syntyy sentään 1,8 lasta naista kohden, kun Saksassa vastaava luku on 1,2 lasta naista kohden.
Teemu
Ilmoita asiattomasta kommentistaEi ole valitettavasti taannut menestystä naisten parissa nuo yliopisto-opinnot kun on itse niin ujo :p
Yliopistonainen amk-miehellä
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlutpubeja, pöh. Viini- ja/tai skumppabaari sen olla pitää.
tohtori
Ilmoita asiattomasta kommentistaAivan tuubaa! Edes tohtorintutkinto ei takaa kuhinaa ympärilläsi baaritiskillä. Stadin naisille pitää olla paljon fyrkkaa, neimii ja feimii!
Hamara
Ilmoita asiattomasta kommentistaJospa kehitetään korkeakoulutusta hiukan käytännöläheisemmäksi niin siihenkin saadaan järkeä ja miehet kiinnostumaan sekä pärjäämään opinnoissa. Onhan koomillista että että esim. veneen veistäjäksi oppiminen vaatii käytännössä tohtorin tiedot ja tämä on ymmärretty jo monissa maissa. Suomessa kaikki korkeakoulutus (yliopisto, amk) on äärimmäisen teoreettista vaikka monet alat vaatisivat hiukan käytännön taitojakin. Yliopistoissa sanotaan että amk hoitaa käytännön alojen koulutuksen ja amk:ssa sanotaan että ammattikoulut vastaavat käytännön taitojen koulutuksesta. Huuhaata koko touhu sillä ulkomaisissa yliopistoissa voi tosiaan väitellä tohtoriksi vaikka veneen veistämisestä ja oletus on että valmistuttuaan tosiaan osaa veistää sen veneen ja vielä melko hyvin.
Monia miehiä kiinnostaa huomattavasti enemmän se mitä saat käsilläsi aikaan kuin se että istut koneen ääressä erittelemässä jotain merkityksetöntä dataa käppyröiksi.
SA
Ilmoita asiattomasta kommentistaEli tasoa pitäisi laskea, että myös miehet (joihin itse kuulun) pärjäävät? Käytännön taitoja oppii sitten duunissa, mutta töissä ei opita tarvittavia teoreettisia valmiuksia joita monet alat vaativat. Joillain aloilla se teoria myös on erittäin lähellä käytäntöä, eikä tällaista erottelua edes voi tehdä.
Pitääkö veneenveistäjän luoda uutta tieteellistä tietoa veneenveistelystä tehdäkseen veneen? Käytännön alat vaativat tietoa, jota ei yliopistoissa välttämättä opeteta, niitä ei siis kannata siellä opiskella. Missä yliopistossa muuten voi väitellä tohtoriksi veneenveistämisestä?
Viimeinen kappale paljastaa paljon ajatusmaailmastasi. Se, ettet ymmärrä kuinka merkityksellistä teoreettinen osaaminen on, ei tarkoita että se olisi turhaa tai merkityksetöntä. Mitähän autoja se mekaanikko rassaisi, jollei niitä olisi joku suunnitellut?
Jaana Wessman
Ilmoita asiattomasta kommentistaMinä katsoisin!
ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ
Ilmoita asiattomasta kommentistaJa tätähän ei julkaista, tiän!????
Laasaselta ja Kasvilta on jäänyt lukematta HS, kuukausiliite 5; sivut 36 -44! On siinä teille pojaat miettimistä ja sanojenne käyttöä myöden! On muuten koko kansakunnan ns. fertiilille väelle.
Eletään eri ulottuvuudessa
Ilmoita asiattomasta kommentistaKokemus on osoittanut että humkand-tyttö ja DI-poika edustavat täysin eri lajia ja he haluavat elämältään eri asioita. Humkand-tyttö haluaa asua ison kaupungin ahtaassa keskustayksiössä, silittää kissaa ja nauttia kaupungin tarjoamista shoppailumahdollisuuksista, kasvisruokaravintoloista ja kulttuurielämyksistä. Työpaikka on virastossa kaupungin keskustassa ja sinne mennään ratikalla.
DI-poika taas haluaa ympärilleen elintilaa, harrastusmahdollisuuksia ja autotallin. DI-poika ei voi sietää ruuhkaa, tungosta tai korkeakulttuuria. Työpaikka on jossain teollisuusyrityksessä susirajan takana ja sinne mennään omalla autolla.
Pariutuminen on teoriassa mahdollista vain tukevassa humalassa. Silloinkin DI-pojan pitäisi ajaa autollaan jostain susirajan takaa kaupungin keskustaan, mutta autoilu tukevassa humalassa on hengenvaarallista ja tieliikennelain mukaan kielletty. Parempi jäädä kotio katsomaan taulutelkkarista toimintaelokuvaa. Sitäpaitsi huomenna pitäis vaihtaa öljyt...
Rudolf
Ilmoita asiattomasta kommentistaHohhoijaa Jyrki, montako naista olet gradullasi baaritiskiltä kaatanut?