Blogi |

Jyrki Kasvi: Humkandille sulhanen

Julkisuudessa on päivitelty lapsettomien sinkkunaisten määrää, vaikka lapsettomia sinkkumiehiä luulisi olevan suurin piirtein yhtä paljon.

Jyrki Kasvi
Jyrki Kasvi. Kuva: Lassi Seppälä / Yle

Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen haastatteleman sosiologin Henry Laasasen mukaan suomalaisten parinmuodostusta haittaa koulutettujen naisten nirsous.

”Tavalliset kiltit miehet” eivät heille kelpaa. Halutuilla ”eliittimiehillä” ei puolestaan ole kiire naimisiin, koska ”ihanien naisten vaihtaminen on niin hauskaa.”

Pitäisikö tässä loukkaantua koulutettujen naisten vai eliittimiesten puolesta? Toisia nimitellään nirsoiksi ja toisia häntäheikeiksi.

Perinteiset sukupuoliroolit vaikuttavat edelleen parisuhdemarkkinoilla, vaikka maailma ympärillä on muuttunut.

Nuoret naiset ovat nykyään koulutetumpia kuin miehet. Silti monen miehen on vaikea sopeutua ajatukseen itseään paremmin koulutetusta vaimosta. Moni koulutettu nainen etsii puolestaan akateemista puolisoa, jonka kanssa jakaa aamulehden kulttuurisivut.

Vuonna 2011 yliopisto-opinnot aloitti 2 166 useampi nainen kuin mies. Kaikkiaan yliopistokaupunkien yöelämässä pörrää lähes 13 000 naisopiskelijan ylijäämä.

Kun moni akateeminen mies löytää ei-akateemisen puolison, koulutetuille naisille jää entistä vähemmän koulutettua valinnanvaraa.

Henry Laasanen moittii naisia nirsoiksi. Minä moitin miehiä laiskoiksi.

Sen sijaan kirkonkylien bar-baareista on nuoria naisia turha etsiä. Poikien huono koulumenestys vinouttaa koko maan väestörakennetta, sillä monet (nais)opiskelijat jäävät valmistuttuaan yliopistokaupunkeihin eivätkä palaa kotikylille kuin kesämökille.

Vaikka lapsuuden kotikunnasta löytyisi töitä, sieltä ei löydy ilta- ja kulttuurielämää, ravintoloita, elokuvia, teattereita, olutpubeja …

Yleensä puhutaan syrjäkylien peräkamarien pojista. Miksei kukaan ole huolissaan yliopistokaupunkien kahviloiden yksinäisistä naisista?

Maakuntien muijattomille miehille on etsitty kumppaneita jopa tv-ohjelmien avulla. Emännättömille isännille naisia parittava Maajussille morsian -sarja jatkuu taas syksyllä.

Koska saamme Humkandille sulhanen -tv-sarjan? Sarjassa maakuntien nuoret miehet yrittäisivät tehdä itseään tykö yliopistokaupunkien akateemisille naisille.

Sulhokokelaiden tehtävinä olisivat esimerkiksi viininmaistajaiset, taidenäyttelyn avajaiset, piknik Suomenlinnassa, Punavuoren baarikierros ja romanttisen shamppanja-aamiaisen kattaminen.

Henry Laasanen moittii naisia nirsoiksi. Minä moitin miehiä laiskoiksi. Opiskeleminen kannattaa aina, etenkin miesten opiskeleminen. Akateemisten miesten palkkataso on paljon korkeampi kuin yhtä pitkälle opiskelleiden naisten.

Sitä paitsi gradu on pieni hinta siitä, ettei iltaisin tarvitse baaritiskillä kauaa haukotella.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Kommentoi aihetta

(39 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Sanokaapa_totuus

Ilmoita asiattomasta kommentista

Lainaus "Yleensä puhutaan syrjäkylien peräkamarien pojista. Miksei kukaan ole huolissaan yliopistokaupunkien kahviloiden yksinäisistä naisista?"

Tässä väitteessä on virhe. Kukaan ei ole ikinä ollut huolissaan "peräkamarien pojista", päinvastoin - heille lähinnä naureskellaan. Erilaiset maajussiohjelmat ovat tv-kanaville puhdasta bisnestä. Minulla onkin ehdotus - tuodaan sinkkuvero takaisin.


Tuija Aalto @Tuija

Ilmoita asiattomasta kommentista

Jyrki, työn alla lienee. Ylen Parittomat-ohjelma haki naisia syksyllä 2011 näin:

Oletko noin 35-vuotias nainen? Elätkö ilman parisuhdetta? Olet koulutettu. Asut pääkaupunkiseudulla ja – kuten 95 prosenttia sinkuista – olisit valmis parisuhteeseen. Olet älykäs ja ihana nainen, mutta yrityksistä huolimatta kumppania ei löydy. Kaipaatko baari-illoille vaihtoehtoa, uusia paikkoja ja keinoja kohdata miehiä?vHarrasta kulttuuria tuntemattoman miehen kanssa. Koska hyvin koulutetut naiset on suuri ryhmä sinkuista, Ylen Parittomat-ohjelma käsittelee heidän esteitään kumppanin löytämisessä. Samalla ohjelma tutkii tätä yhteiskunnallista ilmiötä: sen syitä, seurauksia ja historiaa.

Jäämme jännityksellä odottamaan ohjelman tiimoilta kumpuavaa yhteiskunnallista keskustelua.


suomineito

Ilmoita asiattomasta kommentista

En ollenkaan kyseenalaista alkupräisen artikkelin esille nostamaa ongelmaa, mutta haluaisin vain todeta, että Suomessa se on vielä vaatimattomammalla asteella kuin jossain muualla päin. Saksassa 40% (siis todellakin lähes puolet!) akateemisistä naisista ei koskaan pariudu ja perusta perhettä, kun vastaava luki kaikkien naistne kohdalla on 30%. Syyt akateemisten naisten kohdalla ovat hyvin pitkälle samat, jotka Jyrki Kasvin artikkelissakin todettiin.

Eli vaikka ongelma on todelinen, voimme silt olla tyytyväisiä. Suomeesa syntyy sentään 1,8 lasta naista kohden, kun Saksassa vastaava luku on 1,2 lasta naista kohden.





Hamara

Ilmoita asiattomasta kommentista

Jospa kehitetään korkeakoulutusta hiukan käytännöläheisemmäksi niin siihenkin saadaan järkeä ja miehet kiinnostumaan sekä pärjäämään opinnoissa. Onhan koomillista että että esim. veneen veistäjäksi oppiminen vaatii käytännössä tohtorin tiedot ja tämä on ymmärretty jo monissa maissa. Suomessa kaikki korkeakoulutus (yliopisto, amk) on äärimmäisen teoreettista vaikka monet alat vaatisivat hiukan käytännön taitojakin. Yliopistoissa sanotaan että amk hoitaa käytännön alojen koulutuksen ja amk:ssa sanotaan että ammattikoulut vastaavat käytännön taitojen koulutuksesta. Huuhaata koko touhu sillä ulkomaisissa yliopistoissa voi tosiaan väitellä tohtoriksi vaikka veneen veistämisestä ja oletus on että valmistuttuaan tosiaan osaa veistää sen veneen ja vielä melko hyvin.

Monia miehiä kiinnostaa huomattavasti enemmän se mitä saat käsilläsi aikaan kuin se että istut koneen ääressä erittelemässä jotain merkityksetöntä dataa käppyröiksi.


SA

Ilmoita asiattomasta kommentista

Eli tasoa pitäisi laskea, että myös miehet (joihin itse kuulun) pärjäävät? Käytännön taitoja oppii sitten duunissa, mutta töissä ei opita tarvittavia teoreettisia valmiuksia joita monet alat vaativat. Joillain aloilla se teoria myös on erittäin lähellä käytäntöä, eikä tällaista erottelua edes voi tehdä.

Pitääkö veneenveistäjän luoda uutta tieteellistä tietoa veneenveistelystä tehdäkseen veneen? Käytännön alat vaativat tietoa, jota ei yliopistoissa välttämättä opeteta, niitä ei siis kannata siellä opiskella. Missä yliopistossa muuten voi väitellä tohtoriksi veneenveistämisestä?

Viimeinen kappale paljastaa paljon ajatusmaailmastasi. Se, ettet ymmärrä kuinka merkityksellistä teoreettinen osaaminen on, ei tarkoita että se olisi turhaa tai merkityksetöntä. Mitähän autoja se mekaanikko rassaisi, jollei niitä olisi joku suunnitellut?



ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ja tätähän ei julkaista, tiän!????

Laasaselta ja Kasvilta on jäänyt lukematta HS, kuukausiliite 5; sivut 36 -44! On siinä teille pojaat miettimistä ja sanojenne käyttöä myöden! On muuten koko kansakunnan ns. fertiilille väelle.


Eletään eri ulottuvuudessa

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kokemus on osoittanut että humkand-tyttö ja DI-poika edustavat täysin eri lajia ja he haluavat elämältään eri asioita. Humkand-tyttö haluaa asua ison kaupungin ahtaassa keskustayksiössä, silittää kissaa ja nauttia kaupungin tarjoamista shoppailumahdollisuuksista, kasvisruokaravintoloista ja kulttuurielämyksistä. Työpaikka on virastossa kaupungin keskustassa ja sinne mennään ratikalla.

DI-poika taas haluaa ympärilleen elintilaa, harrastusmahdollisuuksia ja autotallin. DI-poika ei voi sietää ruuhkaa, tungosta tai korkeakulttuuria. Työpaikka on jossain teollisuusyrityksessä susirajan takana ja sinne mennään omalla autolla.

Pariutuminen on teoriassa mahdollista vain tukevassa humalassa. Silloinkin DI-pojan pitäisi ajaa autollaan jostain susirajan takaa kaupungin keskustaan, mutta autoilu tukevassa humalassa on hengenvaarallista ja tieliikennelain mukaan kielletty. Parempi jäädä kotio katsomaan taulutelkkarista toimintaelokuvaa. Sitäpaitsi huomenna pitäis vaihtaa öljyt...


Tuoreimmat aiheesta: Blogi

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä