Pitkään kuvia ottaneella valokuvaajalla on tavallisesti valtava arkisto negatiiveja, jotka saattavat toiminnan lopettamisen jälkeen siirtyä uudelle omistajalle. Valokuvaaja Anne Yrjänä on ostanut itselleen vanhan Foto Calamniuksen Kokkolan arkiston. Googlettamalla käynnistyneen tutkimustyön jälkeen kuvissa olevia henkilöitä on tavoiteltu monin eri konstein.

- Ensin kävin uteliaisuuttani läpi sen, miten paljon joukosta löytyi tuttuja. Sen jälkeen olen tutkinut arkistoja pikku hiljaa numeropalvelun avulla. Olen tarkistanut, löytyykö samannimisiä ihmisiä edelleen paikkakunnalta. Sitten olen lähettänyt heille tekstiviestin ja kertonut negatiiveista.

Alkuvaiheessa vastaanotto on ollut vaisua, sillä vain muutamia negatiiveja on käyty lunastamassa. Yrjänä epäilee, että monesti kuvien arvo paljastuu ihmisille vasta myöhemmin. Vähäinen kiinnostus ei ole tullut yllätyksenä, koska vastaavaa viestiä on tullut muiltakin negatiiviarkistoja ostaneilta valokuvaajilta.

- Kun mennään ajassa eteenpäin, oma henkilöhistoria alkaa kiinnostaa: isovanhemmat, omat lapsuuskuvat ja perheen yhteiset potretit. Ikävä kyllä tämä huomataan monesti liian myöhään. Ehkä vanhemmiten on myös paremmin varaa teettää kuvia.

Haastava tehtävä

Vanhoissa valokuvissa olevien ihmisten lähestyminen vaatii pelisilmää, sillä onnellisesti 15 vuoden takaisessa hääkuvassa hymyilevällä pariskunnalla saattaa olla takanaan erittäin riitaisa avioero. Tuolloin muistutus entisestä onnesta voi avata uudelleen vanhat haavat, joten tekstiviestin olemassa olevista negatiiveista uskaltaa lähettää vasta muutamien varmistusten jälkeen. Myös suru näyttäytyy joissakin tapauksissa, sanoo Anne Yrjänä.

- Aivan alkuvaiheessa projektia järkytyin, kun googlasin erästä nimeä ja huomasin, että tämä henkilö oli kuollut traagisissa olosuhteissa. Sitten otin yhteyttä hänen sukulaisiinsa ja luovutin negatiivit heille muistoksi.

Myöhemmin negatiiviarkistot päätyvät usein museoiden haltuun. Omasta vuoden 1987 vähemmän tyylikkäästä ylioppilaskuvastaan huolissaan olevan ei tarvitse pelätä löytävänsä tietämättään kyseistä otosta valokuvanäyttelystä. Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n hallitukseen kuuluvan Anne Yrjänän mukaan asiakkaan etua suojellaan tarkasti.

- Vapaasti käytettävien kuvien valmistamisesta on täytynyt kulua 50 vuotta. Seitsemänkymppisenä saattaa sitten tulla puhelu, jossa kerrotaan tekeillä olevasta vuotta 1987 kuvastavien valokuvien näyttelystä ja kysytään lupaa käyttää sitä vanhaa ylioppilaskuvaa. Uskon, että siinä vaiheessa kuvassa oleva henkilö on aika ilahtunut siitä, että halutaan palata niihin Miami Vice –aikoihin!