Käet ovat viettäneet alkukesän monien muiden lintujen tapaan pariutumispuuhissa. Paikoin käkien on havaittu kukkuvan jopa keskellä yötä.

Biologian ja maantieteen lehtori Jarkko Rutila on tutkinut käen käyttäytymistä väitöskirjassaan. Hän toteaa kukkumisen olevan luontoääni, joka kuuluu alkukesään.

- Silloin on kukuttava, kun pariutumisvaihe on kiihkeimmillään. Se ei katso aikaa ja paikkaa vaan linnun on kukuttava yöt läpeensä.

Jos koiraat ovat kiihkon vallassa, ne päästävät takovia ja uhittelevia ääniä, jahtaavat toisiaan ja käyvät kimppuunkin, jos kulmakunnan käkiherruus ei selviä ääntelyllä ja takaa-ajolla.

- Jarkko Rutila

Käkikoiras ja -naaras eivät muodosta pysyvää parisidettä vaan ainoastaan parittelevat yhdessä.

- Sen jälkeen koiraat jatkavat kukkimista hilpeissä tunnelmissa ja naaraat häipyvät munimaan. Jotkut koiraat ovat naaraiden keskuudessa suositumpia kuin toiset. Yksillä käy flaksi, toisilla ei, Jarkko Rutila selventää lintujen pariutumiskäyttäytymistä.

Käki on Suomen linnuista ainoa loispesijä, joka munii toisen linnun pesään ja antaa pesän omistajan hautoa ja hoitaa poikasensa aikuiseksi.

Kukkuja on kulmakunnan kuningas

Äänimerkein käki kertoo muille linnuille olevansa kulmakunnan kuningas. Kukkuminen houkuttelee myös naaraita.

- Ei voi sanoa, että ne vain pelaisivat korttia, polttelisivat tupakkaa ja joisivat viskiä vaan ne elävät normaalia käen elämää. Jos koiraat ovat kiihkon vallassa, ne päästävät takovia ja uhittelevia ääniä, jahtaavat toisiaan ja käyvät kimppuunkin, jos kulmakunnan käkiherruus ei selviä ääntelyllä ja takaa-ajolla.

Metsistä kantautuvaa runsasta kukkumista selittää se, että tänä vuonna käkiä on arvioiden mukaan paljon. Kannan suuruus vaihtelee vuosittain, ja viime vuosina pesimäkesät ovat olleet hyviä.

Käet jatkavat äänekästä kukuntaansa heinäkuun puoliväliin, jonka jälkeen ne hiljenevät odottamaan seuraavaa kesää.