Teatteri Vanhassa Jukossa muokkautuu esityskuntoon vaikuttava ja rohkea tulkinta Kahdeksasta surmanluodista. Ohjaaja-dramaturgi Juha Luukkosen käsissä Mikko Niskasen klassikko päivittyy nykyaikaan.

Niskasen Kahdeksan surmanluotia perustui Pihtiputaalla maaliskuussa 1969 tapahtuneeseen veritekoon, jossa pienviljelijä ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia. Luukkosen päivitetyssä versiossa ympäristönä on kaupunki ja työttömyyden kanssa painiskelee alkoholiongelmainen roskakuski.

- Yritämme näyttää sen, että valitettavasti 40 vuodessa mikään ei ole muuttunut, ainakaan parempaa suuntaan. Tällaista tapahtuu edelleen, mutta se on räikeämpää ja julkisempaa. Ennen oltiin piilossa liiterin takana, mutta nyt mennään kouluun ampumaan ja laitetaan kuvat nettiin, Luukkonen kuvaa.

"Pelkään, että voisin itse tehdä saman"

Ohjaajan mukaan työttömyys ja syrjäytyminen ovat ongelmia nyky-Suomessakin.

- Ei työttömyys sinänsä tee kenestäkään surmaajaa. Mutta on varmaa, että ahdistusta aiheuttavat syrjään jäämisen kokemukset työelämässä tai luukulta toiselle juokseminen. Yhteiskunnassamme on myös voimakas vastakkainasettelu hyvän elämän tavoitteiden ja realismin välillä. Media toitottaa koko ajan, millaista on hyvä elämä, onnellinen parisuhde tai kaunis ihminen. Kaikki on brändätty, tuotteistettu ja syvimmätkin tunteet voivat lätkäistä kadulle kuvana, että tähän sinun pitäisi pyrkiä, Luukkonen kritisoi.

Luukkonen on pohtinut kahdeksan surmanluodin motiiveja ja myöntää, että voisi jopa itse toimia vastaavassa tilanteessa samalla tavalla.

- Olkoon ihminen missä ajassa tai paikassa, täytyy olla todella loppuunajettu ja nurkkaanahdettukun ajautuakseen noin äärimmäiseen tekoon. Suomalaisen perusolemukseen kuuluu tällainen Kullervo-stoori, että kun tarpeeksi potkitaan päähän, niin halutaan kostaa.

- Pelkään, että voisin itse tehdä saman vielä tässäkin ajassa. Koko ajanhan luemme kauhutarinoita, joita kukaan ei nähnyt tulevan tai uskonut tapahtuvan, Luukkonen muistuttaa.

2000-luvun miehen ei ole yhtään sen helpompi käsitellä vastoinkäymisisään kuin Tauno Pasasen Pihtiputaalla 40 vuotta sitten.

- Tietoa on enemmän ja mahdollisuuksia, mutta ovatko ne oikeasti ihmisten saatavilla? Vaikka asiat olisivat näennäisesti hyvin, se ei tarkoita, etteikö asioita pitäisi muuttaa, Luukkonen painottaa.

Kahdeksan surmanluotia saa ensi-iltansa Teatteri Vanhan Jukossa 22. tammikuuta 2010. Ohjaajan mukaan teatterilla on velvollisuutensa käsitellä myös vaikeita asioita.

- Elämme sellaisia aikoja, ettei tällaisilta asioita voi ummistaa silmiään, se olisi rikos. Minulla on väline käsitellä näitä asioita. Lähden siitä, että teen sellaista, mikä on mulle tärkeää - vasta sitten siitä voi tulla yleisöllekin tärkeää, Luukkonen selittää.