Kahvakuulailun alkuasentoa voisi verrata jääkiekkoilijan luisteluasentoon, jossa takamus on pitkällä takana ja jalat joustavasti koukussa.

– Heilautuksessa lantiota työnnetään eteenpäin. Voima lähtee lantiosta, kun kuulaa heilautetaan haaroista lähtien aina hartialinjan yli, fysioterapeutti Teija Pasula kannustaa.

Vipuvarrella kahdeksankiloinen heilumaan

Helsinkiläisen Silver Gymin ryhmäliikuntasalissa Teija Pasula opastaa ensikertalaista löytämään vartalosta vipuvarren, jonka voimasta kahdeksankiloinen kahvakuula saa kyytiä.

– Naiset aloittavat yleensä kahdeksan kilon kuulalla, miehet 16 kiloa painavalla, mutta välikokojakin löytyy, Pasula sanoo.

Kahvakuula on kehitetty venäläiseksi voimanostolajiksi 1900-luvun alussa, mutta viimeisen vuoden aikana viimeistään himokuntoilijatkin ovat päätyneet kuulan jatkoksi kuntosalien ryhmäliikuntatunneille.

– Mitä paremmassa kunnossa keskikropan lihakset ovat, sitä paremmin homma sujuu, Teija Pasula kannustaa ja muistuttaa, että yhden käden heilautuksessa vapaa käsi pitää ottaa rytmiin mukaan vauhtikätenä.

Hittilajin ohjaustunnit täyttyvät

Kuntoilussa hittilajit vaihtuvat tiuhaan. Joidenkin mielestä esimerkiksi zumba on jo menneen kesän tuulia ja kahvakuula on nyt tärkein uutuus.

Pääkaupunkiseudullakin kahvakuulatunnit ovat täyttyneet vauhdilla ja kuntokeskuksissa useat ohjaajat ovat kouluttautuneet kahvakuulan saloihin.

– Buumi on tervetullut, koska tämä treenaa koko kehoa. Aerobinen kunto kasvaa, kun syke pysyy koko tunnin korkealla, fysioterapeutin koulutuksen saanut Teija Pasula kehuu lajia.