Kaija Juurikkala uskoo näkymättömän maailman olemassaoloon
Palkittu elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala sulki näkymättömän maailman olemassaolon pitkään pois elämästään, mutta joutui lopulta antamaan periksi. Kokemukset entisestä elämästä Japanissa Ichi-nimisenä tyttönä ja keskustelut edesmenneitten ihmisten henkien kanssa muotoutuivat kirjaksi 'Varjojen taika - Matka edelliseen elämään'.
Maailmassa on varsin paljon sellaista, minkä olemassaolosta emme voi esittää tieteellisiä todisteita, mutta uskomme silti että sellaista on. Näkymättömän maailman olemassaoloon jokainen suhtautuu omalla tavallaan; toiset sulkevat sen pois, toiset elävät sen kanssa sulassa sovussa.
Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala ymmärsi jo pienenä olevansa erilainen kuin muut. Hän pelkäsi hirvittävästi pimeää ja sitä, että hänet suljetaan yhteisöstä pois. Peloille ei löytynyt järkevää syytä. Sittemmin hän alkoi kuulla ääniä joita muut eivät kuulleet. Lopulta hän pelkäsi tulevansa hulluksi.
- Olin kolmekymppinen kuin mieheni totesi, että minulla on lahja. Ajattelin että olkoon mikä tahansa, minä en sitä tahdo. Vasta nyt, viisikymppisenä, olen rohkaistunut uskomaan, että on olemassa näkymätön maailma. Olen elänyt ennenkin ja näen edesmenneitten henkiä, Kaija Juurikkala kertoo.
Vaikka asian hyväksyminen vei aikaa, osoittautui se kuitenkin vapauttavaksi tekijäksi.
- Minähän olen nyt terveempi kuin ikinä, en suinkaan hullu. Selittämättömän maailman kieltäminen painoi pelkona. Nyt kun olen sinut sen kanssa, se ei enää ole jatkuvasti läsnä, Juurikkala kuvailee.
Tiede ei selitä kaikkea
Joensuulainen kasvatustieteen tohtori Laila Mäkinen on hänkin painiskellut näkymättömään maailmaan uskomisen kanssa.
- Tiede on nimenomaan ollut minulle se rakkain tapa jäsentää asioita. Kun sitten koin selittämättömiä, kummallisia asioita, se ei vastannutkaan kaikkeen. Minulle näiden asioiden kokeminen ei ole niinkään 'näkemistä'. Mutta joskus huomaan 'tietäväni' asioita, joita minun ei kaiken järjen mukaan pitäisi mitenkään tietää, Mäkinen kertoo.
Kaija Juurikkala ja Laila Mäkinen rohkaisevat ihmisiä keskustelemaan kokemistaan selittämättömistä asioista.
- Tämä pätee myös siihen miten asiaan pitäisi suhtautua lasten kanssa. Lapsille pitäisi antaa rohkeutta kertoa erikoisistakin kokemuksista, Laila Mäkinen sanoo.
- Meillä on nyt aikuissukupolvi, joka on vieraantunut näistä asioista aika pitkälle. Harvoin esimerkiksi kuulee enää puhuttavan etiäisistä. Pelätään hulluksi leimaamista. Aikuiset ovat pitkään vaienneet aiheesta, ja juuri vaikeneminen on paljon puhuvaa. Itse en kuljeta lasta tuohon maailmaan ellei lapsi itse ota jotain kokemaansa puheeksi. Mutta sitten pitää olla rohkeutta keskustella, Kaija Juurikkala toteaa.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Venäläinen helikopteri luvatta Suomen puolella?
Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutkii mahdollista helikopterin aiheuttamaa valtakunnan rajan ylittämistä Venäjältä Suomeen ja takaisin Venäjälle, Lieksan Otrosvaaran alueella.
John Deeren Joensuun tehtaalla juhlitaan 40 vuotta
Deere & Company -yhtiö perustettiin vuonna 1837 eli takana on 175 vuotta. John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehdas puolestaan perustettiin vuonna 1972, ja niinpä tehtaalla vietetäänkin 40-vuotisjuhlavuotta. Juhlapuheiden aika oli perjantaina 25. toukokuuta.
Malmikaivostoiminta polkaistiin Polvijärvellä ja Kaavilla
Australialaisyhtiö louhii Polvijärvellä maa-ainesta, josta rikastetaan Kaavilla kuparia, kultaa ja sinkkiä. Elinkeinoministeri sanoo korostavansa kaivosyhtiölle Suomen ympäristövaatimustasoa.
Pohjois-Karjalaan kaksi uutta neuvosta
Tasavallan presidentti on myöntänyt kauppaneuvoksen arvonimen joensuulaiselle toimitusjohtajalle, ylioppilasmerkonomi Harri Jorma Bromanille ja maaviljelysneuvoksen arvonimen nurmeslaiselle maanviljelijälle, agrologi Timo Juhani Komulaislle.
Joensuun näyttelyssä 4600 koiraa
Joensuussa järjestetään lauantaina ja sunnuntaina Suvi-Karelia 2012 koiranäyttely, jossa on mukana koiria Suomen lisäksi myös muun muassa Venäjältä. Tuomareita raviradan näyttelysssä puolestaan on 13 maasta.
Joensuu edelleen mukana palvelukeskuksen paikkakunnaksi
Puolustusministeriö esittää Puolustusvoimien palvelukeskusta Kouvolaan tai Joensuuhun. Puolustusvoimien esittämä Tuusula sen sijaan on pudotettu pois. Sijoituspaikkakuntaa käsitellään ennen puolustusministeriön lopullista päätöstä vielä toukokuun aikana alueellistamisen koordinaatioryhmässä.
Seitsemän uutta lähiliikuntapaikkaa nousee Itä-Suomeen
Valtio rahoittaa itäsuomalaisten liikuntapaikkojen rakentamista 800 000 eurolla tänä vuonna. Tuen avulla kolmen maakunnan alueelle nousee seitsemän uutta lähiliikuntapaikkaa.
Jolkkonen vihkii ensimmäiset pappinsa
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen toimittaa ensimmäisen papiksi vihkimisen helluntaipäivän messun yhteydessä Kuopion tuomiokirkossa.
Tohmajärven eteläisissä kylissä maaseutu elää vireästi
Viikon kyläkiertue jatkuu tiistaina 29.5. Tohmajärvellä. Neljä kylää (Akkala, Jouhkola, Timola ja Riikola) muodostavat kylätoiminnassa Tohmajärven eteläiset kylän-kokonaisuuden.
Erikoisluokissa on imua
Erikoisluokkien vetovoima Joensuun kouluissa on vahva. Esimerkiksi Pielisjoen yläkoulun luonnontieteiden ja matematiikan luokalle Karsikkoon hakijoita oli kaksinkertainen määrä, mitä opetukseen mahtuu. Lyseon peruskoulun uusi englannin kielipainotteinen erikoisluokka yllätti. Hakijoita oli Joensuusta ja ympäristökunnista yli kaksikymmentä.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.