Vaalirahoituskohu lähti liikkeelle kansanedustaja Timo Kallin (kesk.) keväällä 2008 Ylen A-studion haastattelussa laukaisemasta totuudesta, ettei hän ole lainmukaisesti ilmoittanut vaalitukijoitaan, kun siitä ei seuraa mitään rangaistusta. Tämä olikin maan tapa. Asian noustua pinnalle, kansanedustajat ryhtyivät kilvan täydentämään vaalirahailmoituksiaan. Vaalitukien jakaminen ja vastaanottaminen on täysin laillista - kohu nousi salailusta.

KMS ja Nova

Varsinkin keskustan ja kokoomuksen kansanedustajien vaalirahailmoituksissa esiintyi tiuhaan Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistys (KMS). Yhdistyksen kautta liikemiehet Toivo Sukari, Kyösti Kakkonen ja Tapani Yli-Saunamäki kanavoivat vaalirahaa. KMS-rahoittajista suurimpia tukia jakoi Yli-Saunamäen ja Arto Merisalon kiinteistökehitysyhtiö Nova Group. Novan kassasta lähti yhteensä 145 000 euron tuet ehdokkaille.

Liikemiesjoukko ilmoitti, että avokätisillä vaalituilla oli tarkoitus saada maahan porvarihallitus, ja että kyseessä oli vastavoima ay-liikkeen vasemmistolle jakamille tuille. Heräsi kuitenkin epäilyjä, että ryhmän tavoitteena oli saada edustajia, jotka olisivat suopeita kauppakeskusten kaavoittamiselle pitkin maakuntia.

Puoluerahoitus alkaa avautua

Vaalirahoituskohun uusi aalto lähti vyörymään kesällä 2009 kun MTV3 kertoi, että Nova Group oli vaalivuonna 2007 lahjoittanut 125 000 euroa Menestyvä Suomi -yhditykselle, joka on keskustan varainhankintayhdistys.

Kansanedustajilla on lainmukainen velvollisuus ilmoittaa tukensa mutta puolueilla mitään tällaista ei ole. Puolueiden tuista on alkanut tihkua tietoa pala palalta.

Tähän mennessä on selvinnyt odotetusti, että porvaripuolueita ovat tukeneet varsinkin elinkeinoelämää lähellä olevat säätiöt kun taas SDP ja vasemmistoliitto ovat saaneet mittavaa tukea ay-liikkeeltä. Ay-liikkeen jakamaa tukea voi moittia siitä, että monetkaan ay-järjestöjen jäsenet eivät ole tarkoittaneet jäsenmaksujaan puolueiden tukemiseen.

Seuraavaksi puolueet alkoivat julkistaa presidentivaaleihin 2005 saamaansa tukea.

Nova konkurssiin

Nova Group ajautui kesällä konkurssiin. Pesänhoitajien mukaan yhtiö käytti rahaa holtittomasti ja jakoi kokoonsa nähden kohtuuttomasti vaalitukia sekä kestitystä.

Vaalityöhön kulkeutui Novasta useita satoja tuhansia euroja. Yksi esimerkki tuhlailusta oli osallistuminen Ilkka Kanervan (kok.) syntymäpäiväjuhlien kustannuksiin noin 17 000 eurolla.

Kokoomus on päättänyt palauttaa puolueen ja ehdokkaiden Novalta saaman vaalituen konkurssipesään. Myös keskusta on päättänyt palauttaa rahoja. Ilman palautuksia konkurssipesä olisi ryhtynyt perimään tukia. Kokoomuksen palautus on yli 80 000 euroa ja Keskusta palauttaa kaksi kolmasosaa konkurssipesän vaatimasta 175 000 eurosta.

Säätiöitä avautuu

Vaalitukea kätkeytyy puolueita lähellä oleviin säätiöihin.

Paljastui, että keskustalainen Nuorisosäätiö on tukenut pääministeri Matti Vanhasta presidentinvaaleissa yli 20 000 eurolla. Lisäksi Vanhanen on kertonut saaneensa säätiöltä tukea yhteensä 5000-6000 euroa vuosina jolloin, hän itse oli säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Nuorisosäätiö saa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä ja sen tehtävänä on nuorten asumisen tukeminen. Säätiön säännöissä ei puhuta rahan jakamisesta poliittiseen toimintaan.

Lisäksi Nuorisosäätiö on tukenut mm. kansanedustaja Antti Kaikkosta eduskuntavaaleissa. Kaikkonen oli säätiön hallituksen puheenjohtaja. Käytännössä Vanhanen ja Kaikkonen ovat puheenjohtajina jakaneet tukea itselleen.

Nuorisosäätiö oli jakanut tukea myös RAY:n hallituksen puheenjohtajalle Jukka Vihriälälle (kesk.) Vaalirahajupakan takia Vihriälä jätti tehtävänsä RAY:ssä. Kaikkonen tyytyi siirtymään puheenjohtajasta rivijäseneksi Nuorisosäätiön hallituksessa.

RKP perustelee esimerkiksi Svenska kulturfondenilta saamaansa tukea sillä, että säätiö on perustettu tukemaan puoluetta.

Muisti pätkii

Puolueiden puheenjohtajat muistavat tai tietävät yllättävän heikosti KMS:n tai Novan tuista siihen nähden, että kyse on ollut merkittävistä summista vaalikassaan. Lisäksi liikemiesporukalla oli kokonaan uusi malli jakaa rahaa keskitetysti suurelle ehdokasjoukolle.

Pääministeri Matti Vanhanen on sanonut, ettei hän tiennyt tarkasti, ketkä keskustaa rahoittivat vaaleissa tai keitä KMS:n takana oli. Hän ei muistanut esimerkiksi Kesärannassa järjestettyä tapaamista, jossa KMS:n rahoittajat esittelivät aikeensa tukea useita ehdokkaita vaaleissa.

Puolueen varainhankinnasta on vastannut puoluesihteeri Jarmo Korhonen, jolla on tapana painua maan alle kysymysten ulottumattomiin. Pääministeri on korostanut joka käänteessä, ettei vaalirahoituksessa ole mitään laitonta.

Kokoomuksessa eduskuntaryhmän tuolloinen puheenjohtaja Jyri Häkämies oli tavannut vaalien alla Merisalon ja Yli-Saunamäen, jolloin kaksikko oli kertonut KMS:n aikeista jakaa tukea useille ehdokkaille. Häkämies ei muista, kertoiko tapaamisesta puolueen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle. Katainenekaan ei muista kertoiko Häkämies hänelle.

Oppositio vaatii pääministerin eroa

Uusia eduskuntavaaleja vaalirahajupakan takia vaati ensin RAY:n eronnut puheenjohtaja Jukka Vihriälä (kesk.), joka jäi viime vaaleissa rannalle. Alkuun näytti siltä, että oppositiokin vaatii uusia vaaleja. Suurin oppositiopuolue SDP tyytyi kuitenkin vaatimaan pääministerin eroa.

Eduskunnan hajottaminen on järeä toimenpide, jota on käyttänyt viimeksi Kekkonen. SDP ay-rahoineen ei ole ollut porvaripuolueita puhtoisempi tai avoimempi eikä kenties halua kärjistää kiistaa lakipisteeseen.

Opposition voima ei myöskään enemmistöhallituksen oloissa riitä hallituksen kaatamiseen. Hallitus pysyy pystyssä niin kauan kuin suuret puolueet kokoomus ja keskusta pitävät yhtä. Vanhanen kaatuu, jos Katainen vetää tukensa jostain syystä pois.

Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäen (kesk.) syrjäyttämiseen pääministerin paikalta tarvittiin viimeksi hallituskumppani SDP, oppositio ei sitä tehnyt.

Vaalirahalaki uusiksi

Nyt puolueet huutelevat paniikinomaisesti toinen toistaan kovempia tarjouksia tekeillä olevaan vaalirahoituslakiin. Esillä ovat muun muassa kampanjakatot sekä valtionyhtiöiden, yritysten ja ay-liikkeen tukien kieltäminen.

Hallitusaneuvos Lauri Tarastin johtaman toimikunnan esityksiä odotellaan lokakuussa. Puolueilta odotetaan kuitenkin linjauksia jo keskiviikona, kun eduskunnassa käydään hallituksen tiedonannon pohjalta keskustelu vaalirahoituksesta. Keskustelun lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Vaalirahoituslain uusiminen oli kirjattu jo hallitusohjelmaan. Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco arvosteli Suomen puoluerahoituksen valvontaa joulukuussa 2007.