Kaikki kunnat joutuvat osallistumaan kuntaliitosselvityksiin. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoo, että vaikka viitisenkymmentä kuntaa pystyy järjestämään peruspalvelunsa omin voimin, niiden naapureina on kuntia, jotka eivät selviä yksin.

Virkkunen korostaa, että kuntauudistuksella ei haeta yksittäisen kunnan etua, vaan koko alueen etua, joten mitään aluetta tai kuntajoukkoa ei ole rajattu tarkastelun ulkopuolelle.

Virkkunen ei halua ennakoida, kuinka monta kuntaa Suomeen voisi jäädä hallituksen ministerityöryhmän keskiviikkona määrittelemien uudistusta ohjaavien kriteerien perusteella.

Kunnille asetetuista vaatimuksista voi välttyä vain erityisin perustein. Jotta kunta voisi saada poikkeuksen sen pitää kuitenkin osoittaa, että pystyy järjestämään asukkaiden palvelut.

Virkkusen mukaan esimerkiksi harvaan asutut Itä-Lapin kunnat eivät kuitenkaan selviä kaikkien palveluiden järjestämisestä edes kuntaliitosten avulla. Palveluja ei voidakaan näissä tapauksissa turvata vain kuntaliitoksilla, vaan lisäksi tarvitaan yhteistyötä yli kuntarajojen.

Kielelliset oikeudet otetaan huomioon

Ruotsinkieliset kunnat ja Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki joutuvat myös osallistumaan kuntaliitosselvityksiin. Virkkunen kuitenkin korostaa, että perustuslain takaamat kielelliset oikeudet otetaan kuntauudistuksessa huomioon.

Virkkunen sanoo, että hallitus on yksimielinen kriteereistä ja hallituspuolueet voivat lähteä kuntauudistuksella syksyn vaaleihin oikein hyvin. Kuuden hallituspuolueen erilaiset näkökulmat on Virkkusen mielestä kyetty sovittamaan yhteen hyvin.

Mikäli osa kunnista ei halua lähteä selvitysten perusteella tarpeellisiin kuntaliitoksiin mukaan, täytyy kuntaministerin mukaan harkita mitä se kokonaisuuden kannalta merkitsee.